Jotain maukasta

ruokablogi

  • Etusivu
  • Ruokafilosofiasta
  • Kuvauskurssit
  • Reseptit
  • Videot
  • Korkattu
  • Matkoilla
    • Viinimatkat
    • Alsace
    • Barcelona
    • Cadiz
    • Costa Brava
    • Egypti
    • Kööpenhamina
    • Madrid
    • Penedès
    • Pohjois-Espanja
    • Piemonte
    • Sisilia
    • Tukholman ravintolat
  • Yrityksille
    • Jotain maukasta

Mikä Sogno !?!

29.10.2015 by Mari

Juureen leivottu.

Juureen leivottu.

Tämä huudahtava otsake viittaa  Töölön herkulliseen salaisuuteen, Trattoria Sognoon. Ja postauksen kuvat taas viittaavat sellaiseen ihan parhaaseen spelttihiivaleipään, joka löytyy tänään Iltalehdestä.

Illallistin viikonloppuna entisen ‘pässinkivesravintola‘ Motin tiloissa nykyään toimivassa Trattoria Sognossa. Ja yllätyin. Miten tämä  ääriään myöten täynnä oleva, suosittu ravintola on jäänyt huomaamatta? No, ehkä vähän nyt suolaan. Kävin Sognossa lounaalla toissa kesänä, mutta silloinen kokemus ei ollut mitenkään mieleenpainuva. En palannut.

Mutta nyt, ystävät varasivat pöydän tästä isosta ravintolasta, tulin toistamiseen ja olin ällikällä lyöty. Ruoka mukailee italialaista, se on mutkatonta ja maukasta. Paikka oli todella aivan tupaten täynnä, joten sana kookkaista, maittavista annoksista on kiirinyt. Ehkä syynä on myös tämä oiva hinta-laatusuhde. Ruoka on edullista ja vatsansa saa täällä täyteen. Nautiskellen.

Nostatuskorissa kohotettu.

Nostatuskorissa kohotettu.

Ei Sogno mikään tyylipuhdas italialainen ole. Et voi syödä sekö primi piattia ja secondi piattia, koska molemmat ovat pääruokien kokoisia. Ja mainitsinko jo, valtavia sellaisia. Risotto ja tiramisu ovat päteviä tsekkauksia ravintolan tasosta ja keittiön osaamisesta. Possunposkirisottolautaselleni tunki useampikin haarukka ja tiramisua yritettiin vaivihkaa vaihtaa päittäin. Lisukkeista mainittakoon mielenkiintoinen ja kotonakin testiin menevä parmesaanifriteeratut gnocchit. Maukasta, kerta kaikkiaan.

Sognon viinilista oli riittävän mielenkiintoinen ja järkevän hintainen. Ainoa asia, mikä kismitti oli se, että punaviinit majailivat esillä salissa pöydällä (?) ja sieltä ne kannettiin asiakkaille – aivan järkyttävän lämpöisinä. Meidän Barbera kävi sitten viilenemässä mukiinmenevän Franciacortamme coolerissa. Vei hetken, mutta kannatti. Erityisesti italialaiset punaviinit tarvitsevat riittävän viileyden, jotta pääsevät oikeuksiinsa. 

Koska paikka siis kuhisi ruokailijoita -näyttelijöitä, räppäreitä ja tv-kasvoja – sekä meitä tavallisia talliaisia eri ikäisinä, ymmärrän, että kiirettä piti. Silti vei himpun verran liian kauan – tunnin – saada antipastit pöytään. Nälkäisenä rouhin nyrkinkokoisen palan focacciaa. Ja aiheutin itselleni melkoisen ähkyn – olin jo täynnä antipastien jälkeen, sillä kahden hengen antipastilankku on runsas.

Mutta kyllä, menen uudestaan. Nautiskelemaan omalla rahalla makoisaa ruokaa. Suosittelen! Mutta varaa pöytä etukäteen. Ai niin, melkein unohdin. Paikalla myös useampi koira, sillä Sogno avaa ovensa myös karvaisille pikkuystäville. Tästä multa suuret lisäpisteet!

Ja nyt, kun olen herauttanut vedet kaikkien kielille, käykääpä vielä tsekkaamassa Iltalehdestä resepti aivan parhaaseen spelttihiivaleipään. Sitä ei voi vastustaa ja pikajuuri on kaiken a ja o!

Jos mielit tuoreen leivän lisäksi muita herkkuja aamiaispöytään, tsekkaapa nämä:

Kinuskidonitsit
Siemensämpylät
Pull porked -croque monsieur
Kesäkurpitsa-pancettapannukakut

Filed Under: ravintolaelämyksiä, Ravintolaelämyksiä, Reseptit, tuote-arvostelu Tagged With: italialainen ravintola helsingissä, pikajuuri, ravintolaelämyksiä, spelttihiivaleipä, trattoria sogno

Italialainen ote – Pjazza

12.6.2015 by Mari

Rutisevan rapeaa pizzaa. Iski himo!

Rutisevan rapeaa pizzaa. Iski himo!

Pjazza-ravintola saapui vaivihkaa kaupunkiin. Sana gluteenittomista pizzoista kiiri kauas. Mutta Pjazza on vaikka mitä muutakin!

Pizzan ja jazzin -muutamina iltoina viikossa bepop raikaa salissa livenä- yhdistelmästä nimensä saanut vilkas Pjazza-ravintola tarjoaa varmasti kaupungin kookkaimmat annokset: pastakulhot ovat pesuvadin kokoisia, salaatit kurkottelevat kohti taivaita ja pizzat ovat lentävien lautasten kokoluokkaa. Täällä ei jää nälkä!

Punaviini kantoi läpi aterian.

Punaviini kantoi läpi aterian.

Ruoka on freesiä, osa pastoista italialaisen kokin käsin valmistua ja pizzataikinaa kohotetaan julmetun kauan, oliko se jopa 72 tuntia..?!

Ravintolassa hyörii myös poikkeuksellisen monta tarjolijaa. Italialaisia suurin osa. 

Keittiössä häärii italaialainen kokki.

Keittiössä häärii italaialainen kokki.

Salihenkilökunnatsa ei ole pulaa.

Salihenkilökunnatsa ei ole pulaa.

Ehkä suurimman vaikutuksen kuiten teki se drinkkibaari! Heti ovensuusta jyrkkä vasen ja löydät korkean baarin, jossa työlleen omistautunut Angelo sekoittele toinen toistaan kauniimpia ja maistuvampia drinkkejä.

Tässä taisi olla gojilikööriä - superjuomaa siis!

Tässä taisi olla gojilikööriä – superjuomaa siis!

Mezcal-drinkkiä oli pakko maistaa.

Mezcal-drinkkiä oli pakko maistaa.

Kannatta uskaltaa ottaa jotain muuta kuin perusmojito (Angelo tekee herkullisen myös marjoista)  tai gin & tonic, sillä Angelo kyllä osaa hommansa. Hän uittaa sitruunaruohoa, sitruunoita ja muita makoisia aineita alkoholiin, käyttää mielikuvituksellisia ja tuoreita raaka-aineita juomissa. Vai mitä sanotte Lush life spritz drinkin gojimarjalikööri-prosecco -yhdistelmästä tai Mezcal-kardemumma-hapankirsikkajuomista? Tequila muuten taas on kovassa nosteessa drinkeissä. Tänne siis suunta kun kesädrinksuja kaipaa. Voit vaikka törmätä muhun..

Pastoista riittää vaikka kahdelle.

Pastoista riittää vaikka kahdelle.

Pjazzassa heti arvaa,että omistaja ei ole suomalainen. Täällä on ulkomaiden tuntua. Kaikki tehdään isosti, kovaäänisesti ja vauhdilla. Loppuillasta tiedustellessani asiaa saan kuulla että omistajat ovat italialaisia. No niinpä!

Gluteeniton pizza jäi vielä maistamatta. Sen pohja tehdään kuulemma riisijauhoista ja pizzasta tulee tavispizzaa rapeampaa. Seuraavassa pizzanälässä tätä testaan!!

Ravintola Pjazza on moitteeton tämän kategorian ravintola. Käyn toistekin!

Filed Under: ravintolaelämyksiä, Ravintolaelämyksiä, Reseptit, sisältöyhteistyö, tuote-arvostelu Tagged With: gluteenitonta pizzaa ravintolassa, hyvä drinkkibaari helsingissä, italialainen ravintola helsingissä, ravintola pjazza helsingissä, ravintola-arvosteluja blogissa, ruoka, sisältöyhteistyö

Jotain Maukasta

Maistele ruokaentusiastin ja viininystävän whole food-maailmaa kuvina, arvosteluina ja resepteinä. Twistillä, mutta pingottamatta. Teksti, reseptit ja kuvat: © Mari Moilanen mari@jotainmaukasta.fi

mari moilanen
  • Näytä pages/Jotain-maukasta/286570568021674:n profiili Facebook palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Twitter palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Instagram palvelussa
  • Näytä jotainmaukasta:n profiili Pinterest palvelussa
  • Näytä UCr--SjxJzrpeA7_j50plOlw:n profiili YouTube palvelussa
pink lady highly commended, food photo award
pink lady food photographer of the year 2018, pink lady

Jotain vailla?

Viimeksi kokkasin

  • Veriappelsiinikana – värikästä peltiruokaa
  • Puikularanskalaiset – ne maailman parhaat ranskalaiset
  • Banaani-suklaagalette on huisin hyvää
  • Riistapata on talven paras
  • Crunch wrap-pelti – TikTokista tuunattu

Reseptit

Kännykkäkuvauskurssit 2021

ruokakuvia kännykällä, ruokakuvauskurssi 2019

Apropoo

Anyhow, the hole in the doughnut is at least digestible. H.L. Mencken

Mitä kaikkea?

aamiainen brunssi gluteeniton leivonta grillaus grilliruokaa hirvireseptejä hortoilu jotain maukasta joulu joulun jälkiruoka jälkiruoka jouluksi kalaneuvos kalareseptejä kaupallinen yhteistyö kesäruokaa kesäsalaatti kurpitsa kurpitsareseptejä kurpitsaruokia lisuke riistalle omenajälkiruoka parsa parsareseptejä perjantaipullo pressimatka pääsiäinen pääsiäisherkkuja ravintolaelämyksiä riistareseptejä ruoka ruoka- ja viiniblogi ruokablogi ruokakuvaus ruokakuvauskurssi ruokakuvausworkshop ruokalahjat samppanja sisältöyhteistyö sitä parempi soppa uusi vuosi vappu viiniarvostelu villiyrtit yhteistyö äitienpäiväkakku

Klikkaa portfoliooni

mari moilanen portfolio, mari moilanen photography, food photography

Copyright © Jotain Maukasta