perjantaipullo Archives - Sivu 6 14:stä

Söi pastaa ja halkesi

20.10.2013 by Mari

Pastaa, helpolla.

Halkean kuin Humpty Dumpty. Tällainen olo on nyt. Mutta ainakin halkean tyytyväisenä.

Olen vähentänyt valkoisen jauhon käytön minimiin. Muun muassa pastaa on tullut vähemmän syötyä vihannesten täyttäessä lautasesta leijonanosan.

Mutta nyt tutkailin innolla viini- ja keittiötarvikkeisiin sekä herkkuihin erikoistuneen, Töölössä sijaitsevan Ceestashopin tuotteita. Spelttipastaa – tätä voin hyvillä mielin syödä-, salviapastaa – tätä kokeilen hirven sisäfileen kanssa -, kirkkaan vihreää, orgaanista vegaanipestoa, orgaanista tomaattimurskaa basilikalla maustettuna sekä antipastolajitelma. Monet tuotteista suoraan Piemontesta, alueesta, johon rakastuin pari vuotta sitten.

Isot vesikattilat liedelle porisemaan. Lo Zoccolaio Dolcetto d’Alba auki. Nyt syödään pastaa.

Poks. Poks, poks. Nappasin auki ilman juustoa valmistetun, vegaanipeston, Costa del Sud-antipastopurkin ja basilika-tomaattimurskan. Pestoa en aio mitenkään tuunata. Keitän sen kanssa vain kattilallisen Le Farrette-spelttipastaa. Ja rouhin päälle parmesania. Tomaattimurskasta ja antipastoista pyöräytän kastikkeen.

Kepeä Dolcetto maustoi pastan.

Tomaatti-antipastopasta
4 hengelle

1 prk Riolfin orgaanista, basilikalla maustettua tomaattimurskaa
1 prk Riolfin Antipasto Costa del Sud- purkki
1 valkosipulinkynsi
3/4 dl punaviiniä
oliiviöljyä
mustapippuria
ripaus suolaa
1 tl sokeria

Kuumenna pannu, lisää sille loraus oliiviöljyä sekä murskattu valkosipulinkynsi. Freesaa hetki ja lisää joukkoon tomaattimurska sekä punaviini. Mausta seos sokerilla, ripauksella suolaa sekä mustapippuria. Anna kiehua reippaasti hieman kasaan pastan kiehuessa. Kun pasta on valmista, valuta se ja kaada kastikkeen joukkoon. Sekoita ja annostele lämmitetyille lautasille korkeiksi keoiksi. Laita jokaisen keon päälle lusikallinen antipastoja ja kiikuta tarjolle.

Sitten haarukoidaan.

Ja sitten sitä herkullisen kepeää Dolcettoa lasiin. Tämä syksyn uutuus, Lo Zoccolaio Dolcetto d’ Alba on juuri sellaista, millaisena Dolcettot muistan Piemontesssa: kepeää, kirsikkaista, lempeää. Hapokkuus ja tanniinisuus loistavat poissaolollaan. Tätä nauttii mieluusti tällaisten kevyempienkin ruokien kanssa.

Neljä henkeä istahti pöytään näiden pastapatojen ääreen.Tyytyväistä muminaa kuului haarukoiden kilistessä lautasilla. Etenkin La Farrette-pastaa kiiteltiin sen maukkauden takia. Pasta itsessään maistui herkulliselta. Ihan sellaisenaan. Myös vegaanipesto miellytti eikä maussa juuston puuttumista huomaa mitenkään.

Piskuisia purkkeja Piemontesta.

Itse tykästyin basilika-tomaattimurskaan ja sen syvän punaiseen väriin. Kuinka helpolla siitä saikaan aikaan maukkaan pastan. Ja maku maistui siltä kuin olisi kovastikin keittiössä touhunnut.

Älyttömän maukkaat pastat, sanonpa vain. Kerrankin pääsi helpolla keittiössä, mutta ruokailijat kiittivät silti. Taidanpa piilottaa purkin, jos toisenkin kaappiin vierasvaraksi. Ja muuten vaan!

Ja sitten. Arvonta on suoritettu. Liput Viini, ruoka ja hyvä elämä messuille voitti blogiin viestin jättänyt ’Nimetön’. Vielä kun laitat kotiosoitteen tulemaan sähköpostiini, niin laitan liput tulemaan. Mukavia messuhetkiä!

Syksy on sininen

16.10.2013 by Mari

Sininen, mutta ei surullinen.

Mutta ei ollenkaan surullinen. Hieman jännittävä kyllä. Mihin meninkään lupautumaan.

Etelässä on kaunein ruska miesmuistiin. Ulkona liikkuessa on olo kuin Liisalla Ihmemaassa. Maa on kuin keltaisten kukkien peittämä ja puiden latvukset huojuvat oranssin ja verenpunan välillä. Siellä täällä tuikkii vihreää. Illat ovat kirkkaita ja sinisiä. Vaikuttavaa. Ehkä tästä johtuen normaalia syysangstia ei näy eikä kuulu.

Kaula..

Kuljin toissapäivänä silmät lautasen kokoisina, tai ainakin pupillit. En tästä luonnon kauneudesta sokaistuneena, vaan kävin lopullisessa jälkitarkastuksessa shampanjatapaturmani jälkeen ja sain terveen paperit. Ja nyt olen menossa viikon päästä avaamaan shampanjapulloa sapelilla Viini, ruoka ja hyvä elämä-messuille. Kreisiä? Kyllä. Jännittääkö? No aivan kauheasti. Uskallanko? Sen verran läheisissä väleissä olen shampanjan kanssa, että pakko uskaltaa. ’Pää poikki’, Herttakuningattaren ottein.

En ole tuon tapaturman jälkeen yhtään pulloa avannut. Onneksi on ollut muita avaajia. Nyt päätin harjoitella. Sapeloin Mumm-shampanjan Pernod-Ricardin näyttelytilassa, joten harjoitellaan nyt sitten samaisen pullon normaalia avaamista.

..poikki.

Mumm Cordon Rouge Brut on vielä sellaista mineraalisempaa maultaan, ja todella kuivaa, ja näistä ominaisuuksista pidän shampanjassa. Juoma on juuri sopiva juoma aperitiiviksi, kello 12 pulloksi tai omat taipumukseni huomioiden saunashampanjaksi.

Yönsinessä.

Jos haluat tulla Viini, Ruoka ja hyvä elämä-messuille, niin vastaa tähän postaukseen. Mulla on kaksi ylimääräistä lippua jaossa. Ja jos tulet 25.10 perjantaina klo 15.30, näet, miten sapeloin shampanjan. Voin vaikka juoda kanssasi lasillisen..tai pari. Liput voimassa koko messuajan eli 25. – 27.10. Jos halukkaita on useampia, menee arvonnaksi. Ilmoita kiinnostuksestasi sunnuntaihin, 20.10, mennessä, niin heitän liput postiin maanantaina.

Niin, ja saa pitää peukkuja. Että shaan shen shampanjan auki shillä shapelilla..

Näin se sujuu. Ja kirjalliset ohjeet.

Se on taas se aika

11.10.2013 by Mari

Jouluomenat.

Kun hirvenlihaa tulee kaupoihin. Kun keitellään ensimmäiset glögit. Sekä mietitään joulua.

*Postaus sisältää affiliate-linkkejä yhteistyökumppani Zalandon sivuille.

Glögikauden korkkasin eilen. Hirvenjauhelihaa löysin vihdoin kaupasta. Joululahjatoiveen esitän pukille nyt.

Eilen oli ehkä hieman liian lämmin ja seesteinen syyspäivä kuuman juoman keittelyyn, mutta viis siitä. Odotan aina jännityksellä Blossan vuosikertaglögiä. Mitähän tänä vuonna on keksitty? Viime vuonna maku kurkotteli kohti Aasiaa. Nyt oli vauhdilla palattu lähimaisemiin eli kotimaahan Ruotsiin. Ja siellä Taalainmaalle, mistä pullon ulkoasukin kertoo.

Tutki makua.

Valmistaja ei kerro tänä vuonna ainesosia eli jokainen glöginystävä saa itse maistella ja mietiskellä, mistä glögi on tänä vuonna valmistettu. Sitä en osaa kyllä sanoa, mutta maku oli palannut perinteseen suuntaan. Jouluista, ehdottomasti. Olisiko mukana omenaa ja punaista marjaa?

Kylmänä juoma oli huomattavan makeaa, kuumennettuna taas hapokkaampaa. Väri yllätti. Punaisesta pullosta tuli kauniin rosèn väristä juomaa. Ainakin erilaista perinteisiin glögeihin verrattuna. Tarjoaisin glögiä viileänä makeiden juoluherkkujen kanssa ja kuumentaisin sen, jos tarjolla suolaisia makupaloja.

Kohta taas on joulu.

Glögin tuoksu kotona toi mieleen lumen ja joulun. Ja joululahjat. Olen havahtunut siihen tosiseikkaan, että mulla ei ole kunnollista esiliinaa, sellaista, jossa kehtaisi muidenkin edessä esiintyä. Essuni on nimittäin kirkkaan kelta-musta ja rinnan yli kulkee iso punainen teksti ’Pidän lihasta’. On se vähän nolo.

Löysin Zalandon valikoimasta*huomattavasti tyylikkäämmän vaihtoehdon ja aioin laittaa pukille viestiä. Tuo tämä* tai tämä*. Olen ollut kuitenkin kohtuullisen kunnolla. Zalandosta saa nyt muutaman päivän ajan kaikki koti-kategoriantuotteet *- 10 prosentin alennuksella vähintään 50 euron ostoksista tätä koodia käyttäen – ZALKOTI10* – ja se on voimassa 13.10.2013 asti.

Hirvenjauhelihasta pyöräytän pullat, jos toisetkin. Sitten sunnuntaina. Ja laitan linkin tästä postauksesta pukille.