KAUPALLINEN YHTEISTYÖ/ALTIA

Yhdeksän kymmenestä täräyttäisi ensi töikseen sanan Chianti, kun pyydettäisiin mainitsemaan joku italialainen viini. Ja vaikka yksi tunnettu elokuva lammasviittauksineen mainostaakin Chiantia maksan kanssa nautittavaksi viiniksi, niin itse ehdotan Chiantin kumppaniksi kaikkia tomaattipohjaisia ruokia. Eläköön Chianti ja pizzat, eläköön Chianti ja pastat. Eläköön tämä chorizopasta ja Ruffino Chianti !

Chianti on hapokas, ohutkuorisista Sangiovese-rypäleistä, noista Toscanan seudun päärypäleistä valmistettu viini. Sangiovese hallitsee, joukkoon saa sekoittaa myös muita rypäleitä, mutta ne näyttelevät vain sivuosaa.

Chiantin maussa on suun täyttävästi napsakkaa hedelmäisyyttä, yrttisyyttä, jopa lihaisuutta. Tuoksussa on Italia: hapankirsikoita, kuivattuja yrttejä, leikkeleitä. Koska tässä viinssä on hitusen karkeutta sekä runsaasti hapokkuutta, niin Chianti on mitä erinomaisempi ruokaviini. Se kestää hapokkaiden tomaattiruokien rinnalla ja pyöristyy maukkaasti rasvaisen ruoan äärellä. Joten, kun lautasella on tomaatinpunaisia, rasvaisiakin ruokia tai lihaisia leikkeleitä niin lasiin kaadetaan Chiantia. 

Pääsin tätä Chiantin ja tomaattin mätsiä testaamaan oikein urakalla viime viikolla, kun Ruffino järjesti ravintola Tannerissa Chianti-tastingin pizzojen kera.

Italiasta oli lennätetty paikalle huippu pizzaiolo, Giovanni Santarpia ja keittiöstä kannettiin toinen toistaan herkullisempia, sitkopohjaisia pizzoja ja lasiin kaadettiin kattaus Ruffino Chianteja. Vesi vain herahteli kielelle, makukombot olivat järjettömän maittavia ja ei voinut muuta kuin todeta, että parempaa viiniä pizzalle tai tomaattipohjaisille aterioille ei Italiasta tule. Ei tule. Ja kyllä, söin kaiken. Ja joinkin.

Jatkoin testailua kotona ja etsin mätsiä Ruffinon Chianti-valikoimasta mausteisen mehevälle chorizopastalle. Rasvainen ruoka. Kyllä. Vahvasti tomaattinen. No todella. Lihasa. Aivan.

Olin uumoillut, että kaikkien tuntema, koripulloinen Chianti Superiore olisi se, jonka valitsen, mutta maisteltuani tätä hyvin hauduteltua, tomaatin kyllästämää pastaa näiden viinien kanssa, totesin, että Ruffino Chianti oli se nappimätsi. Hauduttelin tätä pastaa hitaasti ja rakkaudella, pehmennellen tomaatin makua. Mikään pikapasta tämä chorizopasta ei ole, vaan juuri passeli viikonloppuruoka tällaisille syksyisen raikkaille päiville ja viinin kera nautittavaksi.

Pizzan ja pastan lisäksi erilaiset tomaattipohjaiset pataruoat kaipaavat rinnalleen Sangiovesen tanniineja ja napakkuutta.  Tämä riistaraguu, jossa poronlapakäristys muhi superpehmeäksi tomaattisen liemen syleilyssä, oli yksi keittiössäni syntynyt ja tämän syksyn maukkain ateria. Sen makupariksi valikoitui hieman kehittyneempi ja täyteläinen Ruffino Riserva Ducale. Älä jätä – tätäkään – reseptiä testaamatta!

Noin! Siinäpä pari herkullista, viinille paritettua viikonloppuateriaa tarjolla. Kömmin nyt takaisin testikeittiööni ja katsotaan, mitä seuraavaksi sieltä esille kannan. Chiantin kanssa, luonnollisesti!

Näin luet etikettiä:

Chianti-pullojen etiketeissä lukee kaikenmoista. Nämä sanat kun muistaa, tietää viinistä hitusen enemmän.

Chiantit ovat vähintään kuuden kuukauden ajan kypsytettyjä, nuoria ja hapokkaita Chianteja.

Chianti Superiore on saanut kypsyä vähintään vuoden ajan ja tämä tuntuu maussa sekä hapokkuudessa. Hapokkuus on hieman taittunut ja maussa on voimaa. 

Chianti Riserva on saanut kypsyä kahden vuoden ajan. Viini on mehevämpi ja pehmeämpi kuin peruschiantit.  

Yhteistyössä Altian kanssa.