Jotain maukasta

ruokablogi

  • Etusivu
  • Vintagem-verkkokauppa
  • Kuvauskurssit
  • Reseptit
  • Videot
  • Korkattu
  • Matkoilla
    • Viinimatkat
    • Alsace
    • Barcelona
    • Cadiz
    • Costa Brava
    • Egypti
    • Kööpenhamina
    • Madrid
    • Penedès
    • Pohjois-Espanja
    • Piemonte
    • Sisilia
    • Tukholman ravintolat
  • Yrityksille
    • Jotain maukasta
    • Tietosuojaseloste

Ruusukaaleja ja zombeja

5.9.2013 by Mari

Terveellistä ja maukasta.

Terveellistä ja maukasta.

Plants vs. Zombies -pelissä ruusukaali on äkäinen ja tehokas. Mutta välillä se joutuu zombien hampaisiin.

Silloin pelaajalla menee kehnosti.  Peli pois ja keittiöön aitojen ruusukaalien pariin.

Zombit söisivät ruusukaalinsa varmasti näin paistettuinakin. Herkullisina valkosipulin ja pekonimurskan kanssa. Superhyvää, mielestäni! Kokeiltitko jo muuten ruusukaalipestoa?

Annos helpoimmasta päästä.

Annos helpoimmasta päästä.

Ruusukaalipaistos
4 hengelle

400 g ruusukaaleja
1/2 pkt pekonia
1-2 pientä valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

Leikkaa ruusukaali keskeltä pituussuunnassa halki ja poista kanta. Murskaa kaksi valkosipulinkynttä veitsen sivulla ja pieni kynnet.

Kuka vei kaalit?

Varo zombeja.

Leikkaa pekonit paloiksi ja paista me rapeiksi paistinpannulla. Paista ruusukaalit toisella pannulla valkosipulinkynsien kanssa oliiviöljyssä kuumiksi ja hieman ruskettuneiksi, mutta ei missään nimessä läpikypsiksi. Riittää, että pinta saa väriä ja sisus hieman lämpenee. Sekoita lopuksi pekoninpalat ruusukaalien joukkoon ja syö herkku sellaisenaan tai paista päälle vielä rapea lohipala, sellainen ohut parilapala.

Nauti annoksen kanssa lasillinen sopivan pyöreää valkkaria, jos on valkkaripäivä. Kokeile vaikka tätä.

Vegeviikon muita herkkuja:
Chorizo-punajuuripyttipannu
Kesäkurpitsakeitto
Paahdetut uunijuurekset ja vihannekset

Kategoriassa: vihannekset ja juurekset Avainsanoilla: pekoni, ruusukaali, ruusukaalipaistos, ruusukaaliruoat

Pisteletkö pestoa purkista?

28.8.2013 by Mari

Näitä kaupasta.

Näitä kaupasta.

Älä pistele enää. Tee se itse kotimaisista juureksista tai vihanneksista. Tulee lähes täydellistä. Kuulemma.

Mä en ole koskaan oikein ymmärtänyt vihreän, basilikan aromeja uhkuvan peston päälle. En itsetehtynä enkä purkkiruokana. Mutta pesto ideana on kiva ja se tarttuu mukavasti narupastaan kiinni. Näin pasta-annoksesta tulee maukas.

Siksi mulla onkin omat ässät hihassa: punainen punajuuripesto ja vihreä ruusukaalipesto. Jos tykkäsit – kuten niin moni näytti tykkäävän – kesäkurpitsalasagnestani, niin kokeile myös näitä. Takaan, että et tule pettymään. Näillä saat vähän tuuletusta arkiruokaan. Eikä vie kauaa.

Ruusukaaleja olen himoinut koko kesän ajan. Se on lempikaalini, mutta satokausi kotimaisilla taitaa olla vasta näin syksyllä. Ainakaan en löytänyt näitä kaupasta kuin vasta nyt. Mutta odotus palkittiin. Nyt sain rouskuvan rapeita, kotimaisia pikkukaaleja pestoa varten.

Sitten soseeksi.

Sitten soseeksi.

Ruusukaalipesto
6 hengelle

400 g ruusukaaleja
1,5 dl raastettua pecorinoa
2 valkosipulinkynttä
1/4 dl oliiviöljyä
1/4 dl valkoviiniä
ripaus suolaa
1/2 dl cashewpähkinöitä
1 kourallinen kehtipersiljaa

oliiviöljyä paistamiseen
hyvää, tummaa pastaa

Poista ruusukaaleista mahdolliset huonot lehdet, kanta ja halkaise ne. Kuori valkosipulinkynnet. Kuumena loraus oliiviöljyä pannulla, paista ruusukaaleja ja valkosipuleja n. vajaan kymmenen minuutin ajan, kunnes ovat hieman kypsyneitä, mutta eivät läpipehmeitä. En muuten ymmärrä, miksi ruusukaalit aina keitetään läpikypsiksi, pehmeiksi lölleröiksi. Parhaimmillaan ne ovat pinnalta rapeiksi paistuneina, mutta sisältä vielä rouskuvan rapeina. Makunsa kullakin.

Mittaa ainekset tehosekoittimeen ja aja pestoksi. Lisää tarvittaessa oliiviöljyä, mikäli pesto on liian paksua. Se saa tosin olla melko tahmeaa, näin se tarttuu juuri sopivasti pastaan kiinni.

Laitan tämän peston kanssa hyvää italialaista tummaa spagettia. Se sopii makuun kuin, heh, nenä päähän. Sekoita pesto valmiiksi pastaan, laita pasta tarjolle isoon astiaan ja koristele annos vielä ruusukaalin lehdillä.

Muuten, viini, joka sopii somasti tämän peston kanssa, on pitkäripaisen itävaltalainen uutuus, Pannonica. Tätä lorautin itse pestoon ja sittemmin myös lasiin. Tästä kivasta kolmen rypäleen viinistä lisätunnelmia perjantaina.

Punajuuret. Mitä tässä nyt voi sanoa. Ne ovat jo pelkästään niin syvän syksyisen värisiä, että niistä on vain pakko laittaa ruokaa. Tämä pastakastike on todella upeanväristä ja paistettu pekoni tuo uunissa makeutuvan punajuuren makuun hienosti suolaista kärkeä. Tästä pastasta mulle todetiin, että tämähän on melkein täydellistä. Melkein? Höh, ei tässä kyllä parantamisen varaa enää ole. Niin herkullista tämä vain on.

Ja hyvää pastaa kiehumaan.

Ja hyvää pastaa kiehumaan.

Punajuuripesto
4 hengelle

6 siivua pekonia
3 pientä valkosipulia
1 tl sormisuolaa
3 punajuurta
mustapippuria
oliiviöljyä

Vanhaa pecorinoa ja yrttejä koristeeksi päälle

Leikkaa valkosipulit leveyssuunnassa halki, kuori ja lohko punajuuret. Pyörittele punajuuripalat oliiviöljyssä ja sipaise valkosipulien päälle myös hieman öljyä. Paahda vihannekset kypsiksi 200 asteessa.

Paista tällä välin pekonit rapeiksi ja rasvattomiksi. Kun punajuuret ovat läpipehmeitä -testaa tämä haarukalla- ota ne pois uunista. Puristele valkosipulinkynnet ulos kuoristaan ja laita kaikki ainekset – pekoninpalat, punajuuret, valkosipuli, mausteet ja oliiviöljy – tehosekoittimeen ja aja paksuksi pestoksi.

Keitä hyvää italialaista spagettia peston kaveriksi, pyörittele pasta pestossa ja annostele jo valmiiksi lautasille. Koristele näteillä yrteillä. Raasta vielä vanhaa pecorinojuustoa tarjolle. Se kruunaa tämä soosin maun.

No, vielä tekee mieli ostaa purkkipestoa? Vai joko on ostoslista tuunattuna?

 

Kategoriassa: risotot ja pastat, vihannekset ja juurekset Avainsanoilla: herkullinen kasvisruoka, itsetehty pesto, kasvispasta, pannonica, perjantaipullo, punajuuri, punajuuripesto, ruusukaali, ruusukaalipesto

Jotain Maukasta

Maistele ruokaentusiastin ja viininystävän whole food-maailmaa kuvina, arvosteluina ja resepteinä. Twistillä, mutta pingottamatta. Teksti, reseptit ja kuvat: © Mari Moilanen mari@jotainmaukasta.fi

mari moilanen
  • Näytä pages/Jotain-maukasta/286570568021674:n profiili Facebook palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Twitter palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Instagram palvelussa
  • Näytä jotainmaukasta:n profiili Pinterest palvelussa
  • Näytä UCr--SjxJzrpeA7_j50plOlw:n profiili YouTube palvelussa

Tilaa Sienikirja

Tilaa Sienikirja

FPOTY Finalist Graphic

Pink lady food photographer of the year 2024
pink lady highly commended, food photo award
pink lady food photographer of the year 2018, pink lady

Vanhan tavaran verkkokauppa

antiikkiverkkokauppa, vintagem

Jotain vailla?

Viimeksi kokkasin

  • Kuusenkerkkäsiirappi kahdella tapaa
  • Kääri tiramisu rullalle – tiramisukääretorttu
  • Nokkospiirakan aika!
  • Rapeat sitruunagnocchit – parasta valmiista
  • Friteeratut bao bunit – siis miten hyvää!!

Reseptit

Kännykkäkuvauskurssit

ruokakuvia kännykällä, ruokakuvauskurssi 2019

Mitä kaikkea?

#arkeakympillä aamiainen brunssi gluteeniton leivonta grillaus grilliruokaa hortoilu jotain maukasta joulu joulun jälkiruoka jälkiruoka jouluksi kalaneuvos kalareseptejä kasvisruoka kaupallinen yhteistyö kesäruokaa kesäsalaatti kurpitsareseptejä kurpitsaruokia lisuke riistalle omenajälkiruoka parsa parsareseptejä perjantaipullo pressimatka pääsiäinen ravintolaelämyksiä riistareseptejä riistaruokia ruoka ruoka- ja viiniblogi ruokablogi ruokakuvaus ruokakuvauskurssi ruokakuvausworkshop ruokalahjat sienireseptejä sisältöyhteistyö sitä parempi soppa uusi vuosi vappu viiniarvostelu villiyrtit yhteistyö äitienpäiväkakku

Klikkaa portfoliooni

mari moilanen portfolio, mari moilanen photography, food photography

Copyright © Jotain Maukasta

 

Ladataan kommentteja...