Jotain maukasta

ruokablogi

Kesä pakettiin – punaherukkamuffinssit

by

Melkein voi haistaa nenässään raparperien kirpsakan tuoksun.

Raparperit pakkaseen. Punaviinimarjoista muffinsseja. Entä luumut?

Hieman haikeaa. Aloitin tämän kesän kirjoitukset raparperista. Syntyi suussa sulava piirakka. Nyt keräilen viimeisiä raparperin varsia ja pilkon ne pakkaseen. Pussiin sopivan kokoisina paloina ja odottamaan sitä, että jonain talvipäivänä mieli tekee imelän-karvasta raparperi-kaurapaistosta.

Punaviinimarjat loistavat vihreän takapihan keskellä kuin tummat, pulleat rubiinit. Niistä leivoin satsin ilmavia muffinsseja. Kirpeän makeita nekin. Pienet, siisteimmät tertut sujautin jääpala-astiaan jäätymään syksyn boolimaljan koristeeksi.

Punaiset pallot täynnä makua.

Punaviinimarjamuffinssit
n. 16 muffinssia

8 munaa
3 dl + 1 dl sokeria
3 dl jauhoja
100 g sulaa voita
n. 4 dl punaviinimarjoja

Joku ehti jo viedä palasen.

  1. Vatkaa valkuaiset ja 3 dl sokeria tuhdiksi vaahdoksi. Vatkaa toisessa kulhossa keltuaiset ja 1 dl sokeria vaaleankeltaiseksi vaahdoksi vesihauteessa kiehuvan veden päällä. Näin saat vaahdosta mahdollisimman kuohkeaa.
  2. Nostele keltuaisvaahto kevyesti valkuaisvaahdon joukkoon, lisää kevyesti sekoitelleen jauhot ja lopuksi sulatettu voi. Voitele muffinssipellin vuoat voilla.
  3. Täytä muffinssi vuoista 1/3, ripottele päälle reilusti punaviinimarjoja ja lisää pari lusikallista taikinaa päälle. Paista muffinssit kypsiksi miedossa lämmössä max. 175 astetta  15-20 minuutin ajan, kunnes taikinaan painettuun tikkuun ei enää tartu taikinaa. 

Matkalla pakkaseen.

Boolimaljan koristuksia puinaviinimarjoista tekee käden käänteessä. Marjat huuhdotaan, jääpalalokerikko täytetään vedellä ja jokaiseen lokeroon laitetaan puolikas terttu punaviinimarjoja. Nämä jääpalat uivat syksyn kirkkaassa boolissa koristeina.

Älä putoa päähän.

Ja ne luumut? Ne ovat vielä yhtä vihreitä kuin lehdetkin eli vielä on syksyn satoa korjattavissa. Ja mikä biisi paremmin kuvaa näitä alkusyksyn tunnelmia kuin Mama’s and Papa’sin vanha hitti ’California dreaming’. All the leaves are brown and the sky is grey..

 

Vieraat saa tulla

by

Kun mansikka kyllästyttää.

Kuuma kesäpäivä. Löhöasento nurmella. Täydellinen kesäpäivä. Kesän huminan rikkoo pihaan kaartava auto..

Joka kesä saa lehdistä lukea, kuinka kutsumattomat kesävieraat saavat lomalaiset vereslihalle. Tulevat pyytämättä, eivät tuo mitään tullessaan eivätkä eväänsä liikauta auttaakseen.

Itse en jaksa moisesta stressata. Vieraat saa tulla, jos on tullakseen. Sopu tilaa antaa ja kaapin kätköistä löytyy ruokaa useammallekin. Ja takataskussa on muutama näppärä resepti näihin tilanteisiin.

Mansikkakakkuja on syöty lakkiaista lähtien, joten vaihtelu virkistää. Perinteisen mansikka-marenkikakun sijaan marenkiunelmaa maustavat lime ja passionhedelmät ja syntyy passionhedelmäpavlova. Herkku vailla vertaa.

Tämän jälkiruoan pyöräyttää nopeasti vaikka kymmenelle hengelle ja sitten voi siirtyä taas nurmelle retkottamaan. Ehkä muutama pyyhe tai viltti lisää, jotta vieraatkin mahtuvat.

Kyllä vieraiden nyt kelpaa.

Passionpavlova
10 hengelle

3,3 dl kermaa
3 prk (750 g) mascarponea
10 passionhedelmää
1 prk limecurdia
1 vaniljatangon siemenet
2 valmista marenkipohjaa

Jos kuitenkin vielä vieraiden yllättävä saapuminen nyppii, niin aina voi laittaa kahvihetken taustalle soimaan Stellan tilanteeseen sopivan biisin ’Kutsumattomat vieraa jääkää kotiin’.

Lepakkojen yö ja pannukakkupäivä

by

Voiko aamu alkaa paremmin?

Rapinaa välikatossa. Särähtelevää ääntä ja kahinaa. Äänetön elukka liitää tuvassa. Mutta mikä on tuo tulitikun kokoinen piipittävä kaveri, joka putosi katosta? Unettoman yön jälkeen aamulla tarvittiin jotain makeaa.

Kaksi kesää ollaan jaettu mökki lepakkoseurueen kanssa. Äänistä päätellee useampi emo pesii poikasineen välikatossa. Pudonneita poikasia löytyi pihamaalta viime kesänä ja nostelin niitä takaisin seinänrakoon, emon luo.

Viime kesästä viisastuneena tilkitsimme keväällä mökkiä ja verkotimme myös puolet mökin ulkoseinästä. Ohjeistuksen mukaan kun lepakot tulevat sisään vain etelä- tai länsipuolelta. No, näin ei nyt käynyt, vaan lepakot tulivat tänä vuonna sisään pohjoispuolelta.

Lepakkoäidit vaikuttavat huolimattomilta äideiltä, sillä nyt puolikkaan pikkusormen pituisia poikasia löytyi pihamaalta kuolleena kaksi raukkaa. Yksi tippui yöllä katosta ja ryömi seinänkoloon vikisemään. Ja kyllä, se vikisi ja piipitti korvinkuultavin äänin. Luulimme jo hetken, että pikkulintu oli tehnyt pesän jonnekin lähimaille, mutta bongasimme tämän pikkukaverin seinänkolosta. Emo tuli lentelemään tupaan – niin kuin se jotain auttaisi. Piipitys loppui jossain vaiheessa ja kaveri hävisi kolosta. Tämä koiranaama löysi todennäköisesti tiensä takaisin pesään ja emo poistui mökistä samaa tietä, kun oli tullutkin.

Mutta yön seikkailujen jälkeen silmien ympärillä oli mustat rinkulat ja aamiaiseksi tarvittiin jotain makeaa. Ja heti. Päivä alkoi siis kasalla pannukakkuja ja vaahterasiirappia.

Unettoman yön pannukakut

2,5 dl jauhoja
3,5 dl maitoa
2 ½ tl leivinjauhetta
3 rkl sokeria
hippusen suolaa
2 kanamunaa
3 rkl sulatettua voita

Sekoita kaikki aineet keskenään pannukakkutaikinaksi. Taikinan tulee olla paksuhkoa, paksumpaa kuin lettutaikina. Paista paksuja pannukakkuja voissa esimerkiksi blinipannulla tai pienellä paistinpannulla. Kokoa pannukakut keoksi, laita joka väliin vaahterasiirappia ja kesän marjoja. Nauti lämpiminä kuuman kahvin kera.

Lepakoiden yöstä toivuttiin pikkuhiljaa aamukahvilla pannukakkupinon äärellä. Aamumusiikiksi valikoitui hienon Drive-elokuvan tunnaribiisi ’Nightcall’. Kyllä tästä vielä toivutaan. Lepakoista en ole niin varma. Monta menehtynyttä poikasta ja välikatto on hiljentynyt.

P.S Olen yrittänyt tutkailla, että mikä lepakkolaji on kyseessä. Lepakkovauvoilla selkäpuoli on pikimusta ja vatsa hopeanharmaa. Naama on kuin pienellä koiralla ja korvat ovat pyöreät.