Buddha bowl sopii vegaanille ja fleksaaajalle.

Ei ole kristallipalloa eikä siunattu ennustajan lahjoilla, mutta on aina hauska tuumailla näin vuoden alussa, että miltä vuosi näyttää näin ruokien vinkkelistä. Ja mitkä -jo edellisvuonna päätään nostaneet – asiat varsinaisesti breikkaavat vuoden aikana. Ruokatrendit 2018 meikäläisen vinkkelistä, olkaatten hyvä.

Kasvimaitotuotteiden vuosi

Mikä? Kasvimaidoksi kutsutaan useita maidon kaltaisia juomia, joita nautitaan sellaisenaan tai käytetään maidon tai kerman tapaan ruoanlaitossa.  Kasvimaidot ovat vegaanisia, laktoosittomia ja kolesterolittomia eli istuvat moneen ruokavalioon. Mainioita tuotteita ruoanlaittoon alkaa kaupoista löytyä jo runsain mitoin. 

Tästä olen varma. Tänä vuonna kasvimaidot breikkaavat toden teolla. Katselin viime viikolla lähikauppamme hyllyjä ja kun tarjonta tällä saralla alkaa olla kohdillaan, on selvä, että nämä tuotteet löytävät helposti kotiin kuin kotiin.

Itsekin löysin – pitkällisen testailun jälkeen – sen parhaan kasvipohjaisen maidon kahviini eli viime vuonna korvasin rasvattoman, lakstoosittoman maidon Oatlyn iCaffe-maidolla. Eikä paluuta ole. Tämä maito on karamellista, kermaista ja lempeää aamukahvissa. Tämä maito ei myöskään ikävästi kokkaroidu kuuman kahvin lorahtaessa mukiin. Muut kasvimaidot kannattaa kuumentaa ennen kahviin lisäämistä ellei hapatutun naköisen kahvin nauttiminen erityisesti inspiroi. Himpun verran enemmän kaloreita siinä on kuin rasvattomassa maidossa, mutta nipsaisen nuo kalorit sitten pois jostain muualta.. ehkä?

Kasvipohjaisille jugurtille en ole lämmennyt – en ole löytänyt sellaista, joka rakenne ei olisi hmm..limainen -, vaan suosin edelleen paksuja, vähärasvaisia turkkilaisia ja kreikkalaisia jugurtteja, mutta ruokakerman tapaan käytettäviä, huippuja kauratuotteita lorauttelen ruokiini ilolla niiden kivan maun vuoksi. Yksi suosikkini on Plantin kaurapohjainen Creamy Cooking Onion ruokakerma. Ihana kauran ja sipulin yhdistelmä, jolla notkistan keiton ja maustan kermaiset pastakastikeet.

Uskon, että tämä vuosi näkee kasvimaitojen marssin kotikeittiöihin ja uskon myös, että tämä ei ole pelkkä tämän vuoden trendi, vaan kasvimaidot tulivat jäädäkseen. Tästä kielii myös koko kansan Valion lähteminen mukaan kauramaitokilpaan Oddlygood-tuotteillaan. Nämä vielä testaamatta.

Hävikkiä vastaan banaanin makeuttamalla smoothiella.

Veganismi arkipäiväistyy, fleksaus on pop

Mikä?  Vegaani ei syö mitään eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita kuten lihaa, kalaa, munia, maitotuotteita tai niiden johdannaisia. Eettisyys lienee aiemmin ollut suuri syy veganismiin, mutta nyt syyt  ovat moninaiset. Vegaaniruokavalio voi kiinnostaa terveydellisistä tai ekologisista syistä tai ihan vain siksi, että se on trendikästä ja uudet tuulet keittiössä kiinnostavat. Tänä päivänä vegaanius ei ole vaikeaa, mutta se ei myöskään ole synonyymi terveelliselle ruoalle. Voit olla vegaani ja syödä edelleen epäterveellisesti.

On trendikästä olla vegaani. Naapurustossasi on vegaaneja. Tai apua, kotona ruokapöydässäsi saattaa istua vegaani tai vähintään kasvissyöjä. Yleinen tilanne nykyään. Meilläkin.

Kliseisista mielikuvista huolimatta ei ole tyyppillistä vegaania. Vegaanius ei nimittäin ole enää mitään viherpiiperöhommaa tai johdu vain eettisistä tai ekologisista syistä, vaan mainioiden ruokatuotteisen tarjonnan lisääntyessä kenen tahansa on helppo muuttaa ruokavaliotaan kasvipohjaiseen ruokavalioon – ihan vaikkapa vain mielenkiinnosta, keventääkseen tai tuoreita ideoita ruokailuunsa hakeakseen. Onhan tämä huipputrendi tuolla rapakonkin takana. Vegaanius tosin sai siellä trendikkäämmän nimen ja moni superstara vannoo tämän plant-based dietin nimeen. 

Kardemummalla maustettu.

Jo parin vuoden takainen raakaravintobuumi enteili sitä, että terveellisyys, keventäminen ja erilaiset ruokavaliot saavat nopeasti uusia seuraajia. Ainakin hetkellisesti. Suomessa kasvisruokavalion suosio on ollut selkeässä kasvussa jo parin vuoden ajan. Luonteva jatkumo on kiinnostukselle on vegaanisen ruoan kokeilu ja kokkailu.

Tosin tiukasti vegaaniseen ruokavalioon sitoutuminen vaatii jo vähän enemmän aikaa, suunnittelua ja vaivannäköä, joten en usko, että tiukkojen vegaanien määrä Suomessa kuitenkaan merkittävästi ja pysyvästi kasvaa.

Sen sijaan suursuosioon noussee ja lisää jalansijaa vuonna 2018 saanee joustava fleksaus, fleksitarismi eli pääsääntöisesti nautitaan kasvisruokaa, mutta ei kieltäydytä esimerkiksi kala-ateriasta silloin tällöin ja joulukinkkukin voi kerran vuodessa kiinnostaa.  Vegaanisista tai kasvispainotteisista ateriosta tulee luonteva osa arkiruokaa eikä ateriaa erikseen mainosteta vegaanisena. Tätä kautta palkokasvit ja yllämainitut kasvisperäiset maitotuotteet löytänevät tiensä koteihin, sillä pelkkää salaatin puputtamistahan tämä ei ole.

Mutta edelleen, kasvipohjaisen ruokavalion terveellisyys riippuu vahvasti siitä, mitä tuotteita kokkailuun valitaan. Käytännössä kaikki valkoiset jauhot,  kovaa rasvaa rutkasti sisältävä kylmäpuristettu kookosöljy ja sokeri ovat kasviperäisiä, mutta aivan yhtä epäterveellisiä vegaanille kuin tavalliselle tallaajallekin.

Itse rakastan aterioita, joissa värikkäitä kasviksia ja juureksia, versoja, pähkinöitä, kvinoaa tai tattaria ja palkokasveja. Ihania ovat esimerkiksi iloisen buddhan kasvisbowl, porkkana-kvinoa-avokadosalaatti sekä värikkäsitä kukkakaaleista ja idätetyistä tattareista valmistettu salaatti. Monipuolisia, kasvispohjaiseen ruokavalioon sopivia molemmat. Olen tyypillinen fleksaaja, en ajattele, että nämä ovat jotain erityisruokavaliota, vaan ruokaa josta pidän. Ja viikonloppuna saattaa sitten maistua tartarpihvi.

Kaapissani on aina Bonduellen kikherneitä, joista syntyy myös falafelit sekä Go Greenin linssejä  ja parhaillaan idätän keittiössä ravintorikkaita siemeniä ja jyviä salaatin mausteeksi. Eikä Urtekramin kvinoa meiltä lopu. Missään värissä. 

Kukkakaali – halpaa kuin saippua.

Za’ataar, ras-el-hanout, harissa, jerk ja muut lämpimät mausteet 

Mikä? Maukkaat, lämpimät ja sopivasti tuliset mausteseokset eri puolilta maailmaa ovat rantautuneet perusmarketin hyllyille.

Meille tutut, mutta hieman eri kontekstissa käytettävät mausteet, kuten kardemumma, kaneli, neilikka ja vanilja eivät enää vuonna 2018 ole vain jauhopeukalon mausteita, vaan nämä klassiset mausteseokset ja niiden ainesosien käyttö ruoanlaitossa tullee tutuksi myös täällä pohjolassa. Tex-mex ja intialaiset mausteet on niin nähty. Kun kaupan hyllyltä löytyy pohjois-afrikkalaista ras-el-hanoutia, jamaikalaista jerkiä – jerked chikeniin ja omaa za’taar-seosta sumakista, timjamista, suolasta ja seesaminsiemenistä sekoitellaan kotikeittiösissä, niin voidaan sanoa, että vuosi 2018 tulee olemaan mausteinen.

Uskon etenkin siihen, että erityisesti lämpimät mausteet ottavat jalansijaa ruoanlaitossa eikä kukaan ihmettele, jos vanilja maustaa sosekeittoasi, ripottelet za’ataaria paahdettujen uunijuuresten mausteeksi ja rouhit kardemummaa kasvispaistokseen. Oma suosikkini on tuo herkullinen za’ataar, jota tosin ei vielä seoksena lähikaupasta löydy, vaniljalla olen maustanut kurpitsalaatikon ja kardemummaa ripottelin paahdetuista porkkanoista, kvinoasta ja avokadoista kokatulle puolilämpimälle salaatille.  

Banaanihävikki häviää kakkuun.

Ruokahävikin vähentäminen

Mikä?  Elintarvikejätteiden määrä on käsittämättömän hurja. Mutta tiesitkö, että eniten sitä syntyy kotitalouksissa?  Kaupat, ravintolat sekä teollisuus tuottavat tätä jätettä, mutta kotitaloudet ovat kuitenkin se suurin hävikin tuottaja. Ruokahävikkiä voidaan välttää ja vähentää muun muassa ruokaostosten tarkemmalla suunnittelulla, ruoan valmistustapoja miettimällä, jämäruokia hyödyntämällä, raaka-aineita monipuolisesti hyödyntämällä sekä säilyttämällä ruoka oikein. 

Tämä on ilahduttava trendi. Hävikkiin puuttuminen.

Ilahduttavaa on myös kaupan alan tarttuminen asiaan. Olen huomannut, että ainakin joissain S-ketjun kaupoissa on käyttöönotettu muutamalla eurolla myytävä Hävi-laatikko, josta löytyy vihannesten laitapuolen kulkijoita eli hieman turpiinsa ottaneita, mutta varsin kelpoja yksilöitä. Tällaista edelläkävijyyttä toivon näkeväni lisää vuonna 2018. Haastan mukaan myös muut kaupan alan toimijat, mikä on vastauksenne ruokahävikin vähentämiseen vuonna 2018 ?

Miten sitten suurhävikkikotitalouksissa voisi tietoisesti vähentää hävikkiä? Keinoja on, kyllä. Pakasta, lahjoita, osta viimeisen myyntipäivän tuotteita, suosi sesonkiraaka-aineita ja suunnittele.

Myös reseptiikassa hävikin vähentämisen huomioiminen on näkynyt. Ravintolat ovat kulkeneet raaka-aineiden monipuolisessa hyödyntämisessä edelläkävijöinä. Raaka-aineiden kaikki osat pyritään käyttämään ja näin pyritään mahdollisimman pieneen ruokahävikkiin. Lihasta käytetään niitä vähemmän suosittuja ruhonosia, roskakalat päätyvät juhlapöytään ja tänä vuonna veikkaan, että sama pätee entistä suuremmassa määrin myös vihanneksiin, juureksiin ja hedelmiin.

Naatit käytetään hyödyksi – tämä on kiva, naattipesto– esimerkiksi pestona, keittoon silputtuina, laatikoissa tai salaateissa. Kuorista sekä nahistuneista kasviksista keitetään kasvisliemet ja nuupahtaneista hedelmistä keitetään pikahillo iltajugurttiin, ylikypsät banaanit maustavat kakut ja pannarit. 

Myös jämien kierrättäminen eteenpäin toisiin ruokiin on fiksua. Edellisen päivän kananpalat ruokaistavat tämän päivän salaatin, puurot ja juureskeittojen jämät maustavat leivät ja sämpylät. Näitähän on, kun vain viitsii miettiä.

Bubbling under: juurileivät, luonnollinen makeuttaminen ja prosessoidun valkoisen sokerin välttäminen, roseeviinit, pastellinsävyinen ruoka, pulla, gluteeniton leipominen

Mitäpä oma kristallipallosi kertoo?

Kävin myös Yle Nosteessa samasta aiheesta juttelemassa, kuuntele haastis täällä.

Lisää Jotain maukasta ?

Instagram / Facebook / Twitter