Ihastuttava artisokka on hiukka vieras keittiöissämme, eikö? Keittämistä suosii moni, mutta itse päädyin paahtamaan nämä terävälehtisen kaunottaret. Herkullista, luonnollisesti.
Viime viikonlopun ruokakuvausworkshopissa osallistujilla oli ruhtinaallisen kauniita kuvattavia.
Orastavan Auringon rekka Irmeli ratissaan toi meille herkullisissa väreissä hehkuvia porkkanoita, pinkkejä ja liiloja perunoita sekä juureksia naatteineen ja sateenkaaren väreissä. Deliverdeltä saapui setti tuoksuvia yrttejä ja setti viehättäviä, joskin piikikäslehtisiä artisokkia.
Inspiroivaa kuvattavaa, tottahan toki. Niitä sitten aseteltiin sekä ihasteltiin ja tuloksissa tämä näkyi. Mitä kuvia! Loput juurekset roudasin kotiin ja niistä kokataan tämä viikko. Aloitetaan artisokista.
- 4 artisokkaa
- 2 sitruunaa
- 4 valkosipulinkynttä
- 1/2 dl oliiviöljyä
- 1 tl sormisuolaa
- mustapippuria
- pari rosmariinin oksaa
- 25 g voita
- 2-3 rkl sitruunanmehua
- 2 tl silputtua, tuoretta rakuunaa
- Halkaise toinen sitruuna ja siivuta toinen ohuiksi viipaleiksi. Leikkaa artisokat pituussuunnassa halki ja pyyhi leikkauskohtaa sitruunalla tummumisen estämiseksi. Leikkaa vielä päästä parin sentin verran lehtiä pois. Nypi artisokan keskeltä pehmeä karva huolellisesti pois.
- Asettele artisokat uunivuokaan vierekkäin. Murskaa valkosipulinkynnet ja sekoita ne oliiviöljyyn. Lusikoi oliiviöljy artisokkien päälle, laita öljyä myös lehtien väliin. Suolaa ja pippuroi artisokat ja aseta jokaiselle sitruunan viipale. laita vuokaan vielä pari rosmariinin oksaa ja peitä vuoka foliolla.
- Kypsennä artisokkia noin tunnin ajan 200 asteisessa uunissa. Tarjoa heti sulan, sitruunamehulla ja rakuunalla maustetun voin kera.
- Artisokat tummuvat herkästi ja nopsaan. voit sivellä artisokkia sitruunalla tai kastaa ne heti halkaisun jälkeen sitruunaveteen. Tästä huolimatta ne tummuvat hieman, mutta tämä ei haittaa, sillä kypsyessään niiden väri tummuu myös.
- Artisokista nypitään lehdet irti yksitellen, ne kastetaan sitruunavoisulaa ja hampailla vedetään pehmeä osa irti ja suuhun. Lopuksi nautitaan se paras osa, artisokan pohja, jonka se pehmeä pois nypitty nöyhtä peitti.
Mitä artisokille juomaksi? Lähtökohtaisesti artisokkia pidetään vaikeina yhdistettävinä viinin kanssa. Syynä se, että artisokka nostaa maukeutta esiin kaikessa ja tekee näin monista viineistä latteita maultaan. Osuva valinta on siten valita juomaksi kuiva ja hapokkaan puoleinen juoma. Kuplivakin käy kivasti. Näiden maultaan rikkaiden ja paahtamalla valmistettujen artisokkien kanssa maistuu esimerkiksi workshopin vegaanilounaalla nauttimamme erittäin kuiva ja hienostunut Jaume Serran cava, jota on samppanjamaiseksikin tituleerattu.
Juttelin osallistujien kanssa ja totesimme, että vaikka meidän kaikkien sydän sykkii ruokakuville, totuus on usein toisenlainen. Arki painaa päälle, ruoka pitää saada pöytään eikä sitä ehdi rauhassa kuvata saati sitten ajatuksella stailata. ideoita voi päässä pyöriä vaikka kuinka, mutta totetus jää ajan puutteen takia uupumaan. Tuttua kaikille.
Itsekin olen huomannut, että oma blogi jää välillä lapsipuolen asemaan. Kuvaan ruokaa toki elääkseni ja päivittäin, mutta nämä kuvat päätyvät asiakkailleni. Näitä kuvia teen pieteetillä. Kun on aika tehdä blogiin jotain, siihen käytetty aika oli murto-osa tästä. Yksikin päivä totesin, kun asiakas työ oli valmiina, että oi, olisipa aikaa tehdä näin kauniita kuvia blogiin. No, tällä hetkellä ei ole.
Tästä johtuen kyseisen kaltaiset, koko viikon lopun kestävät kuvauskurssit ovat mainioita. Siellä kun saat rauhassa keskittyä siihen, mitä rakastat. Opit uutta, inspiroidut muiden tekemisistä.
Vaikka itse en juurikaan ehtinyt kuin muutaman kuvan kännykällä kurssilta näppäistä, niin miten innostavaa oli katsella muiden työskentelyä ja valmiita kuvia. Kun lopuksi kiersimme ja katselimme kaikkien parhaimpia otoksia workshoppäiviltä, en voinut kuin huokailla. Samat kuvauskohteet ja niin erilaisia, mutta kaikki omalla tavallaan upeita otoksia.
Maanantai meni levätessä, mutta tiistaina olin jo kiinni kamerassa. Ja tällä kertaa annoin itselleni aikaa leikkiä, aikaa stailata, aikaa kuvata kauniita artisokkia pitkään, pitkään ihan vain blogiani varten. Workshopin ilmapiiristä inspiroituneena. Kyllä oli antoisaa.
Kiitos mahtaville workshopsponsoreille. Boschin arvottavaksi annetuista Slow juicer mehupuristimista, Orastavalle Auringolle värikkäsitä vihanneksista, Deliverdelle yrteistä ja vihanneksista, Kalaneuvokselle goodie bagin kalamausteesta ja tietysti Social Winesille hienosta viinikauttauksesta. Ja lämmin halaus myös ravintola Tocan suuntaan, joka otti meidät avosylin vastaan – kuvaushommiinpa tietenkin!
Vaikka nostakin kädet pystyyn pelkästä ajatuksesta, että taas kohta pitäisi alkaa suunnittelemaan ensi vuoden ruokakuvausworkshopia, niin aika hauskoja suunnitelmia meillä jo on..mitäpä, jos veisin joukon suomalaisia Bulgariaan tai Espanjaan Timin oppiin… Miltäs kuulostaisi ?
Tsekkaa myös tunnelmia workshopista Ku it tekee Minnan blogista
Tsekkaa sesongin maukkaimmat reseptit Jotain maukasta IG-tililtä.