Sangiovese, tuo toscanalaisten rypäleiden kingi, on vaikea tapaus. Alueen viininviljelijät saavat tehdä hartiavoimin töitä, jotta tämän tumman, mutta ohutkuorisen rypäleen tanniinit eivät itkettäisi viininnautiskelijan suuta aivan kohtuuttomasti. Viini valmistetaan siten hellästi, liikaa puristamatta.
Ja historiallisessa Marchesi Antinorin viinitalossa tämä homma osataan. Luonnollisesti, sillä tämä viinitalo on valmistanut viinejä jo vuodesta 1385 alkaen ja erikoistunut laatu-Chiantien tuottamiseen.
Supertoscanalaisten suunnannäyttäjä
Antinori luottaa nykyaikaan. Moderneilla viininvalmistustekniikoilla Sangiovese-rypäleiden tanniinit pyöristetään ja tuloksena syntyy maailmankuuluja, Sangiovese-rypäleiden ominaisuuksia hienosti edustavia Chianteja.
Tämä viinitalo on myös toiminut suunnannäyttäjinä kuuluisien supertoscanalaisten – rotevat, freestyle-tyyliin, alueelle epätyypillisiä, kansainvälisiä rypälelajikkeita hyödyntäen valmistetut, perinteisistä säännöistä viis veisaavat – ja erittäin haluttujen viinien valmistamisessa. Tignanello oli ensimmäisiä tällaisia kummajaisia.
Verevän rypäleen isot viinit
Mutta palataanpa hetkeksi tähän Toscanan kuuluun rypäleeseen, sillä se leimaa alueen viinintuotantoa. Alueella nautittavat punaiset sisältävät pääsääntöisesti Sangiovesea. Itse rypäleen nimi tulee latinankielestä ja kuvastaa tätä aromikasta rypälettä hyvin. Vai mitä tykkäätte sanguis jovis eli Jupiterin veri -luonnehdinnasta?
Mitä viinejä tästä verevästä Sangiovesesta syntyy? Syntyy herkullisen täyteläisiä, voimakkaita ja tanniinin puremia viinejä. Rypäleestä tehtyjen viinien maku vaihtelee nuorista, hapokkaista, kevyen mansikkaisista ja pippurisista viineistä hyvin voimakkaisiin hapankirsikkaisiin, teelehtimäisiä aromeja (ne tanniinit) omaaviin kypsempiin viineihin.
Sangiovesen viinejä
Toscanan tunnetuimmat punaviinit eli juurikin yllä mainitut Chiantit sekä Brunello di Montalcinot ja Vino Nobile di Montalcinot ovat kaikki Sangiovese-rypäleestä syntyneitä aarteita. Myös kuulussa supertoscanalaisessa Tignanellossa on ripaus Sangiovesea mukana alueen juurista muistuttamassa.
Entä Antinori sitten? Kukapa ei olisi tästä viinitalosta kuullut. Perheomisteinen viinitalo on eittämättä yksi Italian tunnetuimmista ja he avaavat ovensa myös vierailijoille. Upea, moderni Antinorin vierailukeskus sijaitsee parinkymmenen minuutin matkan päässä Firenzestä ja on näin helposti matkailijoiden saavutettavissa.
Tyylikkäiden kellarien ja viininvalmistushistorian lisäksi visteeraajat voivat ihailla talon hulppeaa taidekokoelmaa, tutustua museoon, shoppailla viini- ja kirjakaupassa sekä päättää kierroksen viehättävässä terassiravintolassa toscanalaista maisemaa ihaillen, Antinorin laajaan viinivalikoimaan tutustuen ja herkullista ruokaa nauttien. Jos hyvin sattuu, viereisessä pöydässä saatat nähdä jonkun suvun jäsenen ruokailemassa.
Paikallinen ruoka nauttii paikallisesta viinistä
Mitä täällä Italian sydänmailla nautitaan näiden tuhdin täyteläisten viinien kera? Paikalliset eivät nimittäin juuri muita viinejä juo kuin näitä omiaan. Ehkä jälkiruoalla punainen saattaa vaihtua ruskeankeltaiseen Vin Santo-jälkiruokaviiniin, jotta voi makeaan cantuccini-keksinsä dipata.
No, Hannibal Lecterkin sen tiesi – “I ate his liver with some fava beans and a nice chianti,” – että lasillinen Chiantia kyydittää ihastuttavasti paistettua maksaa, jonka lisukkeena tarjoillaan härkäpapuja.
Jos maksa ei maistu, niin perinteinen toscanalainen herkku on bistecca alla fiorentina eli mehevä, kevyesti kypsennetty pihvi, jota tämänkin matkan aikana nautitiin useampaan otteeseen. Lisukkena tarjotaan yleensä salaattia ja lasissa sitä täyteläistä Chianti Classicoa, riservana mieluiten.
Yleensäkin ottaen ruoka on rustiikkista, tuhtia maalaisruokaa. Rapeita crostineja, reheviä salaatteja, oliiveja, pecorino-juustoa ja sitten sitä lihaa, pihvinä tai makkaroina. Mieluiten grillistä.
Antinorilla panostetaan myös ruokapuoleen eli heillä on useampia omia ravintoloita, joissa tarjoillaan tyypillisiä toscanalaisia herkkuja Antinorin viinien kera, luonnollisesti.
Kun Firenzessä, käy:
Moderni ja staili kompleksi, jossa saa aikaa kulumaan tovin, jos toisenkin. Ja tutustumaan aakkosista alkaen Antinorin viininvalmistukseen, viineihin ja historiaan. Hienolla paikalla kivenheiton päässä Firenzessä.
Tunnelmallinen, Antinorin suvun omistama ravintola, jossa tarjoillaan tyypillistä alueen ruokaa. Annokset ovat isoja, rustiikkisia ja maukkaita.
Gastronomista herkuttelua Antinorin viinitalon vierailukeskuksessa.
Antinorin perhe omistaa viininviljelykset The Badia di Passignano luostarin ympärillä Chianti Classicon alueella. Näistä rypäleistä syntyy samaa nimeä kantava viini ja Allegra Antinori on ideoinut kylään myös komean osterian, missä voi nauttia hienomman illallisen fiinissä salissa.
Tutustu Antinorin hienostuneisiin viineihin:
Nuorekas, napakka ja miellyttävä Chianti Classico, joka marjaisena sopii mainiosti lihaisille aterioille.
Tässä todellinen pihvinpurijan viini. Mukavasti tammea ja mausteisuutta vaikka kesän parempiin grillibileisiin. Tykkäsin, ostan ja juon.
Osta, mutta älä juo! Ainakaan vielä. Tignanello nimi on monille tuttu, merkki arvostetusta viinistä. Tämän Marchesi Antinorin ensimmäisen, halutun supertoscananlaisen voi unohtaa vielä useiksi kymmeniksi vuosiksi kellarin uumeniin.
Nuorena viini on voimakkaan tanniinen ja kova eli se vaatii aikaa kasvaa täyteen kukoistikseensa. Itselläni kypsymässä 2010, 2011 ja 2012 enkä vielä vuosiin aio noihin pulloihin päin katsoa. Mutta kun katson, niin paistan riistaa viinin seuraksi.
Solaia, voi Solaia, mikä viini oletkaan! Toinen Antinorin supertoscanalainen, yhden viinitarhan rypäleistä valmistettu, kukkoroa rutkasti rokottava huippuviini. Tignanelloa pyöreämpi ja hilloisampi maultaan, mutta ehdottomasti myös kellarikypsytyksestä nauttiva, arvoviinejä arvostavan viinientusiastin viini. Ihastuin.
Bramasole. Yksi matkan mielenkiintoisista uusista viinituttavuuksista, johon tykästyin. Viini tulee Antinorin La Braccesca -viinitilalta Cortonasta ja on 100 prosenttinen syrah-viini. Ja aivan herkullinen sellainen. Maussa tummien marjojen hilloisuutta, tupakkaa, pippuria ja sikaria. Tätä ei Suomesta saa, nappaa mukaan matkaltasi, jos törmäät kyseiseen viiniin.
P.S Tämän matkan alussa kameran linssi hajosi ennen kuin ehdin ottaa kuvaakaan. Onneksi apu on lähellä. Suorastaan rakastan kännykkääni!
Matkan tarjosi Fine Brands