Jotain maukasta

ruokablogi

  • Etusivu
  • Ruokafilosofiasta
  • Kuvauskurssit
  • Reseptit
  • Videot
  • Korkattu
  • Matkoilla
    • Viinimatkat
    • Alsace
    • Barcelona
    • Cadiz
    • Costa Brava
    • Egypti
    • Kööpenhamina
    • Madrid
    • Penedès
    • Pohjois-Espanja
    • Piemonte
    • Sisilia
    • Tukholman ravintolat
  • Yrityksille
    • Jotain maukasta

Eedenistä itään, Barcelonasta länteen

20.7.2013 by Mari

Kollaasi Penedeksestä

Siellä se Penedès sijaitsee. Kivenheiton päässä suurkaupungista. Yksi kolmesta Espanjan merkittävimmistä viinialueista. Cavan kehto. Mutta silti vailla turismin leimaa.

Olisinko käynyt Penedèksessä nyt kesälomalla? En varmaan ainakaan juuri tänä kesänä, ellen olisi keväällä tavannut Joan Cusine Carolia, Parés Baltàn viinitilan omistajaa Suomessa keväällä. Extempore sovin supersympaattisen Suomi-ystävän Joanin kanssa, että tulen tutustumaan heidän luomu- ja biodynaamiseen viinitilaansa Costa Brava-keikauksen yhteydessä. Ja sitten mentiin.

Luontoa seuraillen.

Luontoa seuraillen.

Tämä matka oli kesäkuussa. Mutta tiedättekö sen tunteen? Tunteen, kun joku kokemus on niin ihana, että sitä haluaa vaalia. Mutustella ja maistella vielä pitkään tapahtuman jälkeen. Eikä sitä pysty sanoiksi pukemaan. Pitkä viikonloppu Penedèksessä oli tällainen kokemus. Paras matkakokemukseni tähän mennessä. Miksi?

Siksi, että täällä cava-rypäleiden vehreässä kehdossa on viinitiloja niin paljon, että jos kiven johonkin suuntaan heittää, niin varmasti osuu niistä johonkin. Me kiersimme 4,5 tuntia Parés Baltàn viiniviljelyksiä, kuulimme kuinka viljeltäessä huomioidaan myös planeettojen liikkeitä, kaikki työ tehdään käsin lukuunottamatta ampiaisten ja lampaiden apua. Ja maistelimme Parès Baltàn viinitilan upeita tuotteita.

Luomuhotelli.

Luomuhotelli.

Siksi, että asuimme mitä vieraanvaraisimmassa maatilamajoituksessa. Cal Ruget Biohotellissa, jossa omistajat Florian ja Veronica koirineen pitävät vieraitaan kuin kukkaa kämmenellä. Lähes lukevat ajatuksia siitä, mitä vieras saattaisi haluta. Penedèksessä ei nimittäin hotelleja juuri ole. Turistit – n. 400 000 sellaista vuodessa – hurauttavat Barcelonasta bussilla tutustumaan johonkin viinitilaan, tekevät ostoksensa ja bussit hurisuttelevat takaisin Barcelonaan, missä turistit yöpyvät.

Munakoisoa, sardiineja ja lehtevää taikinaa.

Munakoisoa, sardiineja ja lehtevää taikinaa.

Siksi, että Penèdeksessä söin elämäni parhaimman tasting menun Cal Pere del Maset-ravintolassa Sant Pau d’ordalissa, jossa Michelin-herra on muistanut useampaakin ravintolaan Bib Gourmand-mainillalla. Ja puhumattakaan niistä maukkaista, pitkistä viini-illallisista, jotka Cal Ruget Biohotelin Florian meille tarjoili. Viinit tulivat heidän viinikellaristaan – lähituottajien tuotteita tottakai ja ruoka kasvoi pihamaalla.

Siksi, että lämmin kesäaurinko helli meitä matkalaisia. Kun aamulla hipsin altaalle, aurinko porotti viiniviljelyksille ja Montserrat näkyi taustalla.

Ja kaikki tämä tapahtui yhdessä ja samassa paikassa, kumpuilevien viinimaastojen kehdossa. Mitä muuta ihminen voi tarvita?

Jokainen näistä ansaitsi oman kirjoituksensa. Mutta en kykene kirjoittamaan tapahtumista puoliksikaan niin hyvin kuin pitäisi ja riittävällä paatoksella. Penedès, se on koettava itse.

Cal Ruget Biohotel
Cal Pere del Maset-ravintola
Parés Baltàn viinitila

Filed Under: matkoilla, viini Tagged With: Cal Pere del Maset, cal ruget biohotel, Katalonia, Parés Baltà, Penedés, ruokamatka Penedèkseen, viinimatka Penedèkseen

Napakymppiä parempi

20.7.2013 by Mari

Mistä näin hyvää ankanmaksaa saa?

Miten näin hyvää ankanmaksaa tehdään?

Elämäni paras tasting menu. Cal Pere del Maset Penedèksessä piti huolen tästä.

Cataloniassa asuva ystävämme Paolo päräytti prätkällään hotellillemme ja raahasi meidät lounaalle Sant Pau D’Ordalin kylään. Ja hyvä, että raahasi. Mikä kokemus. Sant Pau D’Ordal on jo hyvin lähellä Barcelonaa, vain noin puolen tunnin matkan päässä, mutta kylä on pieni.

Täällä se tapahtui.

Täällä se tapahtui.

Mutta – ei saa antaa pienuuden hämätä. Kylässä on ainakin kolme todella hyvää ravintolaa aivan ripi rinnan. Mutta tällä kertaa kävimme Cal Pere del Masetissa.

Maukas tervehdys.

Maukas tervehdys.

Tyylikäs ja avara ravintolasali, joka takaa paljastui valtavat tilausravintolatilat, jossa hyllyillä ainakin 40 eri viskilaatua ja kävimme myös kurkkaamassa talon viinikellaria, jossa mittavat 800 eri viiniä odottamassa juojiaan. Tästä johtuen se viinilistakin oli paksumpi kuin pyhä kirja.

Eka kerta tätä.

Ekaa kerta tätä. Mutta ei vikaa.

Paikalla oli vanhaa, mutta hyvin toimeentulevan oloista mummoa ja pappaa, paljon paikallisia ja me, turistit. Omistaja kiersi pöydästä toiseen rupattelemassa ja hänen poikansa oli tarjoilijana.

Savuisia, kylmiä.

Savuisia, kylmiä.

Otimme kuuden lajin maistelumenun, karitsaa ja päätyi meistä yksi merikurkku-mustekala fideuaan. Ruoka oli kaikkea, mitä hyvältä aterialta voi toivoa: kaunista, maukasta, kuumaa, hauskaa, paikallisista aineksista tehtyä ja se tuli pöytään sopivassa tahdissa.

Yhdessä vaan samasta padasta.

Yhdessä vaan samasta padasta.

Alkuun oli muutamia keittiön tervehdyksiä, kylmää gaspachoa ja marinoituja simpukoita. Sitten päästiin itse asiaan. Aivan tajunnanräjäyttävän herkullista oli kaikki, mutta erityisesti mieleen jäi botifarralla täytetty ja friteerattu kesäkurpitsankukka, itsetehty foie gras pannukakkumaisella pohjalla hunajaisten persikoiden kanssa. Äyriäisfideuan omistajan poika suositteli syömään suoraan pannulta, kaikki yhdessä.

Jälkiruokana oli kakunpala mansikkakermakeitossa. Aivan loistavan makuista ja lennokas idea. Tätä piti jo testata ihan kotioloissa, mutta kun tuo mansikka-aika alkaa olla ohi..

Tätä teen.

Tätä teen.

 

Tiivistettynä. Aivan napakymppi kokemus. Rentoa, helpon oloista, mutta taiten tehtyä. Kerrassaan erinomaisia katalonialaisia herkkuja. Iso kiitos, Paolo, että revit meidät ylös altaan reunalta lötköttelemästä. Kyllä tämä ateria yhden rusketuksen voittaa.

It was thiiis good!

It was thiiis good!

Sant Pau D’ordalin muita herkkuja:

Cal Xim – Täällä kävin myös, on muutaman kymmenen metrin päässä Cal Perestä. Ravintolalla kaksi Bib Gourmand -haarukkaa. Ruoka ja meininki on rustiikkista. Kaikki annokset tulevat hiiligrillistä. Istu rennosti pihamaalla nautiskelemaan.

Cal Saldoni – tämä sijaitsee aivan Cal Pere del Masetin vieressä kaksinen Bib Gourmand-haarukkoineen. Käymisen väärti. Varmasti.

Vilafrancan herkkuja:

La Fabrica

Hieman kauempana majoituksestamme sijaitsi Vilafrancan kylä. Siellä testasimme vanhaan tehtaaseen tehtyä trendikästä ravintolaa. Uskomaton fuusiokeittö italialaisesta, japanilaisesta ja katalonialaisesta ruoasta. Tiedän, kuulostaa kauhealta, mutta tarjolla oli aivan suussasulavaa ruokaa todella jännillä twisteillä. Tykkäsin kovasti. Ja paikka täyttyy jo lounasaikaan paikallisista herkuttelijoista.

 

 

 

Filed Under: ravintolaelämyksiä Tagged With: Cal Pre del Maset, Cal Xim, espanja, Katalonia, La Fabrica, Penedés ravintoloita, ruokamatka Penedèkseen, Sant Pau D'Ordal ravintoloita, Vilafranca

Jotain Maukasta

Maistele ruokaentusiastin ja viininystävän whole food-maailmaa kuvina, arvosteluina ja resepteinä. Twistillä, mutta pingottamatta. Teksti, reseptit ja kuvat: © Mari Moilanen mari@jotainmaukasta.fi

mari moilanen
  • Näytä pages/Jotain-maukasta/286570568021674:n profiili Facebook palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Twitter palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Instagram palvelussa
  • Näytä jotainmaukasta:n profiili Pinterest palvelussa
  • Näytä UCr--SjxJzrpeA7_j50plOlw:n profiili YouTube palvelussa
pink lady highly commended, food photo award
pink lady food photographer of the year 2018, pink lady

Jotain vailla?

Viimeksi kokkasin

  • Veriappelsiinimaniaa – veriappelsiinisiika
  • Misokana – aasialaista arkeen
  • Kookosriisi on lisukkeiden lisuke
  • Kookospossu – iisiä aasialaista arkeen
  • Ruoka- ja juomatrendit 2021

Reseptit

Kännykkäkuvauskurssit 2021

ruokakuvia kännykällä, ruokakuvauskurssi 2019

Apropoo

Anyhow, the hole in the doughnut is at least digestible. H.L. Mencken

Mitä kaikkea?

aamiainen brunssi gluteeniton leivonta grillaus grilliruokaa hirvireseptejä hortoilu jotain maukasta joulu joulun jälkiruoka jälkiruoka jouluksi kalaneuvos kalareseptejä kaupallinen yhteistyö kesäruokaa kesäsalaatti kurpitsa kurpitsareseptejä kurpitsaruokia lisuke riistalle omenajälkiruoka parsa parsareseptejä perjantaipullo pressimatka pääsiäinen pääsiäisherkkuja ravintolaelämyksiä riistaruokia ruoka ruoka- ja viiniblogi ruokablogi ruokakuvaus ruokakuvauskurssi ruokakuvausworkshop ruokalahjat samppanja sisältöyhteistyö sitä parempi soppa uusi vuosi vappu viiniarvostelu villiyrtit yhteistyö äitienpäiväkakku

Klikkaa portfoliooni

mari moilanen portfolio, mari moilanen photography, food photography

Copyright © Jotain Maukasta