Jotain maukasta

ruokablogi

  • Etusivu
  • Ruokafilosofiasta
  • Kuvauskurssit
  • Reseptit
  • Videot
  • Korkattu
  • Matkoilla
    • Viinimatkat
    • Alsace
    • Barcelona
    • Cadiz
    • Costa Brava
    • Egypti
    • Kööpenhamina
    • Madrid
    • Penedès
    • Pohjois-Espanja
    • Piemonte
    • Sisilia
    • Tukholman ravintolat
  • Yrityksille
    • Jotain maukasta

Penedèksen parhaat

21.10.2014 by Mari

Penedès!

Penedès!

Vielä hetkeksi haluan palata ajatuksissani takaisin syyskuiseen Penedèkseen. Kertakaikkisen upea matkakohde nautiskelijalle.

Tässä top 5 vinkkiä näin parin muistorikkaan käyntikerran jälkeen.

Cal Ruget Biohotel: viikunoita suoraan puusta.

Cal Ruget Biohotel: viikunoita suoraan puusta.

1) Viinitilavierailut

Penedèksessä on reilut 160 viinitilaa, piskuisia ja mittavia, kaupallisia toimijoita eli valinnanvaraa riittää. Tee visiitti vaikka suomiystävällisen Parés Baltàn tilalle, Mas Comtaliin, Albet i Noyan luomutilalle tai visiteeraa Can Feixesin tilalla.  Kaupallisemapaa meininkiä pääsee näkemään Codorniun tai Freixenetin tiloilla.

cal ruget biohotel-3

Biohotel Cal Ruget: kanoilta neljä munaa päivässä.

Cal Ruget Biohotel: lähes kaikki vihannekset tulevat omasta puutarhasta.

Cal Ruget Biohotel: lähes kaikki vihannekset tulevat omasta puutarhasta.

2) Majoitustaivas Biohotel Cal Ruget

Tästä en oikein edes haluaisi kertoa, koska paikka on niin herkullinen kaikin puolin – palvelu, ruoka, se pieni oma viinikellari, allas, pihapiiri luomusatoineen ja kanoineen. Haluaisin säästää tämän omana pikku salaisuutenani, mansikkapaikkanani, mutta meni jo.. 

Cal Ruget Biohotel: idyllinen pihapiiri.

Cal Ruget Biohotel: idyllinen pihapiiri.

Ystävällinen pariskunta Florian ja Veronica pitävät vieraitaan kuin kukkaa kämmenellä. Cavaa ei täältä uuvu, allas on lämmin ja Florianin puolihoito lisää kiloja vyötärölle. Raaka-aineet ruokiin kerätään omalta pihamaalta ja aamiainen nautitaan ulkona, viiniköynnösten alla. Urko ja Unax-koirien tapittaessa ruskeilla silmillään.

Cal Pau Xich: osaava näyttää.

Cal Pau Xich: osaava näyttää.

3) Se ruoka..

Espanjalainen ruoka, sen rentous ja rehevyys. Mitä muuta ihminen voisi kaivata?

Cal Ton: härän päätä ja jalkaa.

Cal Ton: härän päätä ja jalkaa.

Penedès on siitä hauska paikka, että se sijaitsee alle tunnin matkan päässä Barcelonasta, mutta silti turistit useimmiten vain pikaisesti käyvät viinitilavisiitillä ja painelevat takaisin kaupunkiin. Miksi? Oi, miksi? Penedèsissä on mahtavan hyviä ravintoloja.

Cal Pau Xich: käymisen väärti.

Cal Pau Xich: käymisen väärti.

Yhdessä pikkukylässä – Sant P’au Dordalissa – on jopa  yksi tähtiravintola, yksi Michelin maininnan saanut ravintola ja yksi alueen lempiravintoloistani. Kaikki vieri vieressä.

Cal Ton: perinteisesti gaspachoa.

Cal Ton: perinteisesti gaspachoa.

Parhaimman ateriani tällä reissulla söin Cal Ton-ravintolassa. Tässä 30 vuotta vanhassa ravintolassa on edelleen sama kokki ja sama omistaja. Upeaa, herkullista, paikallista, kaunista. 

Cal Ton: tyylikäs ja viihtyisä.

Cal Ton: tyylikäs ja viihtyisä.

Edelleen sulosointuisen illallisen tarjosi Cal Pere del Maset. Käymisen arvoinen, ehdottomasti! Kokeile myös lounasta Cal Ximissä. Kun siellä tilaat lihaa, saat..liha. Siinä se. Kaikki hiiligrillin kautta käyneenä.

Cal Pere del Maset: ankanmaksaa ja persiokoita. Tietysti!

Cal Xim: persikkasalaatti. Tietysti!

Ja aivan päätön ruokailukäynti oli visiitti paikalliseen Cal Pau Xich-baariin, jota Florian suositteli lounaspaikaksi.

Paikka näytti ulkoapäin sellaiselta luolalta, johon en kuuna päivänä olisi lounasta mennyt hakemaan. Joku veti röökiä terassilla ja katu oli autio.

Cal Pere del Maset: aina hyvä!

Cal Pere del Maset: aina hyvä!

Mutta onneksi uskaltauduin. Krumeluurisen kitch-henkinen paikka on viimesintä tuolia myöden täynnä paikallisia. Hyvä merkki, yleensä.

Cal Pau Xich: täällä mitään etikettejä..

Cal Pau Xich: täällä mitään etikettejä..

Seurueemme ohjattiin pöytään ja sitten alkoi tapahtua. Tarjolle tuli nopeaan tahtiin ensin pullo Font Rubissa tuotettua cavaa, oltiihan Font Rubissa. Sitten 6-7 erilaista, superherkullista tapasta, pullo roseeta. Ei siinä roseessa mitään etikettiä ollut, tietenkään. Se oli ihan siitä läheltä tuotettu.

Cal Xim: ja köntti lihaa.

Cal Xim: ja köntti lihaa.

Kun olimme nämä herkut syöneet, omistajasetä tuli kysymään, että maistuisiko jälkiruoka. No maistuihan se. Ja tarjolle tule Crema Catalanaa, sellainen pitkänokkainen kannu, porrón, täynnä jälkiruokajuomaa ja pähkinäisiä keksejä.

Cal Pau Xich: syyskussa oli sieniaika myös Penedèksessä.

Cal Pau Xich: syyskussa oli sieniaika myös Penedèksessä.

Siitä reippaasti sitten TV:n opettamina tarrasimme kannuun ja kukin tyylillämme joimme rusinaista juomaa. Niin, joimme. Itse kaadoin sitä ensin toiseen silmään. Ja sitten toiseen. Kirveli muuten.. Mutta aivan mieletön kokemus. Menkää, menkää. Hauskaa on!

Ja yhden illallisen nautimme Cal Ruget Biohotelissa. Florian taikoi keittiöstään ankanmaksa-viikuna crostineja, friteerattuja sardiineja, muhevia, paikallisia juustoa, merikrottia ja jokaiselle lajille Veronica toi tarjolle sopivan viinin kellarista. Ah, sitä ihanuutta. Kyllä siinä maailmaa parannettiin!

Ordalin persikkamarkkinat hedelmänhimoisille.

Ordalin persikkamarkkinat hedelmänhimoisille.

4) Persikka-aika

Niin. Maailman parhaat persikat kasvavat Penedeksèssä. Sant Pau D’ordalissa. Aivan turha yrittää väittää jotain muuta. Kesäkuusta elokuuhun saat näitä kauniin keltaisia, maikeita, mehukkaita ja niin persikalta maistuvia hedelmiä ravintoloista, toreilta, kaupoista ja jos hyvin käy, suoraan puista. Ordalin persikkatori on auki kesäkuusta elokuuhun lauantaisin ja sunnuntaisin. Näe, koe, maista!

5) Hiljaisuus, luonto ja rauha

Vietimme yhden yön ja päivän Barcelonassa ennen Penedèkseen siirtymistä. Sattui olemaan vielä Katalonian kansallispäivä, joten kaupunki oli kuuma, meluisa, ahdas ja sanoinko jo – kuuma? Kiire oli päästä pois, vaikka Barcelona on rakas paikka.

Cal Ruget Biohotel: mitä ei ole, sitä ei tarvitse.

Cal Ruget Biohotel: mitä ei ole, sitä ei tarvitse.

Penedès on aito, rauhaisa viininviljelysalue, jossa turistit vain nopeasti visiteeraavat. Tämä on sekä hyvä että huono. Florian kertoi, että hotelleja on mennyt konkurssiin ja matkailuun liittyvä toiminta on vaikeuksissa.

Mutta näin matkailijan kannalta seesteisyys ja rauha on juuri täydellistä. Yöllä vain naapurien piskit räkyttävät. Muita ääniä ei  juuri kuulu. Ja päivällä jossain huristelee joku pappa traktorillaan peräkärry täynnä rypäleitä. Siinäpä ne äänet. Rauhaa piissaa,  jos siis sitä kaipaa. 

Cal Ruget Biohotel: mantelipuunsatoa.

Cal Ruget Biohotel: mantelipuun satoa.

Kaikkialla on viininviljelyksiä, tuolla kaukaisuudessa siintää Montserrat. Rypäleet ovat pulleita ja tummia. Tai pieniä ja vaaleita. Lisäksi kasvaa manteleita, niitä persikoita, viikunoita voi poimia suoraan puusta. Kysyn taas, mitä muuta ihminen voi kaivata?

Jos shoppailua halajaa ja muutakin ostettavaa kuin persikoita, viinejä ja juustoja, niin sitten nokka kohti Barcelonaa. Penedès on jotain muuta. Aivan jotain muuta.

Haven on earth. 

 

 

 

Filed Under: matkoilla Tagged With: cal pau xich, Cal Pere del Maset, Cal Xim, espanja, hyvä ravintola penedeksessä, mitä tehdä penedesissä, penedes top 5, penedesin parhaat, penedesin ravintolat, viinimatka penedesiin

Eedenistä itään, Barcelonasta länteen

20.7.2013 by Mari

Kollaasi Penedeksestä

Siellä se Penedès sijaitsee. Kivenheiton päässä suurkaupungista. Yksi kolmesta Espanjan merkittävimmistä viinialueista. Cavan kehto. Mutta silti vailla turismin leimaa.

Olisinko käynyt Penedèksessä nyt kesälomalla? En varmaan ainakaan juuri tänä kesänä, ellen olisi keväällä tavannut Joan Cusine Carolia, Parés Baltàn viinitilan omistajaa Suomessa keväällä. Extempore sovin supersympaattisen Suomi-ystävän Joanin kanssa, että tulen tutustumaan heidän luomu- ja biodynaamiseen viinitilaansa Costa Brava-keikauksen yhteydessä. Ja sitten mentiin.

Luontoa seuraillen.

Luontoa seuraillen.

Tämä matka oli kesäkuussa. Mutta tiedättekö sen tunteen? Tunteen, kun joku kokemus on niin ihana, että sitä haluaa vaalia. Mutustella ja maistella vielä pitkään tapahtuman jälkeen. Eikä sitä pysty sanoiksi pukemaan. Pitkä viikonloppu Penedèksessä oli tällainen kokemus. Paras matkakokemukseni tähän mennessä. Miksi?

Siksi, että täällä cava-rypäleiden vehreässä kehdossa on viinitiloja niin paljon, että jos kiven johonkin suuntaan heittää, niin varmasti osuu niistä johonkin. Me kiersimme 4,5 tuntia Parés Baltàn viiniviljelyksiä, kuulimme kuinka viljeltäessä huomioidaan myös planeettojen liikkeitä, kaikki työ tehdään käsin lukuunottamatta ampiaisten ja lampaiden apua. Ja maistelimme Parès Baltàn viinitilan upeita tuotteita.

Luomuhotelli.

Luomuhotelli.

Siksi, että asuimme mitä vieraanvaraisimmassa maatilamajoituksessa. Cal Ruget Biohotellissa, jossa omistajat Florian ja Veronica koirineen pitävät vieraitaan kuin kukkaa kämmenellä. Lähes lukevat ajatuksia siitä, mitä vieras saattaisi haluta. Penedèksessä ei nimittäin hotelleja juuri ole. Turistit – n. 400 000 sellaista vuodessa – hurauttavat Barcelonasta bussilla tutustumaan johonkin viinitilaan, tekevät ostoksensa ja bussit hurisuttelevat takaisin Barcelonaan, missä turistit yöpyvät.

Munakoisoa, sardiineja ja lehtevää taikinaa.

Munakoisoa, sardiineja ja lehtevää taikinaa.

Siksi, että Penèdeksessä söin elämäni parhaimman tasting menun Cal Pere del Maset-ravintolassa Sant Pau d’ordalissa, jossa Michelin-herra on muistanut useampaakin ravintolaan Bib Gourmand-mainillalla. Ja puhumattakaan niistä maukkaista, pitkistä viini-illallisista, jotka Cal Ruget Biohotelin Florian meille tarjoili. Viinit tulivat heidän viinikellaristaan – lähituottajien tuotteita tottakai ja ruoka kasvoi pihamaalla.

Siksi, että lämmin kesäaurinko helli meitä matkalaisia. Kun aamulla hipsin altaalle, aurinko porotti viiniviljelyksille ja Montserrat näkyi taustalla.

Ja kaikki tämä tapahtui yhdessä ja samassa paikassa, kumpuilevien viinimaastojen kehdossa. Mitä muuta ihminen voi tarvita?

Jokainen näistä ansaitsi oman kirjoituksensa. Mutta en kykene kirjoittamaan tapahtumista puoliksikaan niin hyvin kuin pitäisi ja riittävällä paatoksella. Penedès, se on koettava itse.

Cal Ruget Biohotel
Cal Pere del Maset-ravintola
Parés Baltàn viinitila

Filed Under: matkoilla, viini Tagged With: Cal Pere del Maset, cal ruget biohotel, Katalonia, Parés Baltà, Penedés, ruokamatka Penedèkseen, viinimatka Penedèkseen

Jotain Maukasta

Maistele ruokaentusiastin ja viininystävän whole food-maailmaa kuvina, arvosteluina ja resepteinä. Twistillä, mutta pingottamatta. Teksti, reseptit ja kuvat: © Mari Moilanen mari@jotainmaukasta.fi

mari moilanen
  • Näytä pages/Jotain-maukasta/286570568021674:n profiili Facebook palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Twitter palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Instagram palvelussa
  • Näytä jotainmaukasta:n profiili Pinterest palvelussa
  • Näytä UCr--SjxJzrpeA7_j50plOlw:n profiili YouTube palvelussa
pink lady highly commended, food photo award
pink lady food photographer of the year 2018, pink lady

Jotain vailla?

Viimeksi kokkasin

  • Kookosriisi on lisukkeiden lisuke
  • Kookospossu – iisiä aasialaista arkeen
  • Ruoka- ja juomatrendit 2021
  • Pasta puttanesca uunissa – aivan paras arkipasta
  • Dumle pot de crème – varsinainen namupala

Reseptit

Kännykkäkuvauskurssit 2021

ruokakuvia kännykällä, ruokakuvauskurssi 2019

Apropoo

Musiikki soimaan, viinilasi käteen ja vasta sitten keittiöön.

Mitä kaikkea?

aamiainen brunssi gluteeniton leivonta grillaus grilliruokaa hirvireseptejä hortoilu jotain maukasta joulu joulun jälkiruoka jälkiruoka jouluksi kalaneuvos kalareseptejä kaupallinen yhteistyö kesäruokaa kesäsalaatti kurpitsa kurpitsareseptejä kurpitsaruokia lisuke riistalle omenajälkiruoka parsa parsareseptejä perjantaipullo pressimatka pääsiäinen pääsiäisherkkuja ravintolaelämyksiä riistaruokia ruoka ruoka- ja viiniblogi ruokablogi ruokakuvaus ruokakuvauskurssi ruokakuvausworkshop ruokalahjat samppanja sisältöyhteistyö sitä parempi soppa uusi vuosi vappu viiniarvostelu villiyrtit yhteistyö äitienpäiväkakku

Klikkaa portfoliooni

mari moilanen portfolio, mari moilanen photography, food photography

Copyright © Jotain Maukasta