Vaa’an kautta, kiitos!
Ja se syntyi ilman jauhoja. Vähän vahingossa, kylläkin. Sillä mökiltä oli jauhot loppu.
Oli vierähtänyt kuukausi viimeisestä mökkikeikasta. Tulppaanit olivat kukkineet ilman ihailua ja raparperi oli puskenut napakat, punaiset varret kohti korkeuksia.
Siis kuinka hyvää se voikaan olla?
Jotain raparperista siis. Pyrin joka vuosi keksimään raparperista jonkun uutukaisen reseptin, onhan se yksi suosikki raaka-aineeni. Vuosien saatossa on syntynyt valkosuklaa-raparperikakkua, raparperi-aprikoosichutneyta, raparperipannacottaa ja paahdettua raparperia, näin muun muassa.
Nyt teki mieli kakkua, mutta mökiltä uupui jauhot. Ei se mitään. Oli polentaa ja mantelijauhetta. Ihan tällaiset joka kaapin perusvarusteet.
Ja tuosta vain, vähän kokeilumielessä, kaapista löytyvillä aineksilla syntyi aivan mahtavan pehmeä, kostea ja murea raparperinen kakku. Kun päälle norotteli vielä raparperisiirappia ja pyöräytti pehmeästä vaniljajäätelöstä pallon niin olihan se ihanaa. Kertakaikkisen ihanaa.
Kesän paras herkkuhetki.
- 200 g mantelijauhetta (n. 5 dl, mielellään kuorellisista manteleista tehtyä)
- 300 g voita
- 2,5 dl intiaanisokeria (tai muuta, maukasta ruskeaa sokeria)
- 1 dl ruokosokeria
- 3 dl polentaa
- 2 tl leivinjauhoja
- 4 munaa
- 1 tl kardemummaa
- n. 1 tl jauhettua vaniljaa myllystä tai yhden vaniljatangon siemenet
- reilu 1/2 l raparperinpaloja
- 3 rkl ruokosokeria
- Sekoita huoneenlämpöiseen voihin sokerit hyvin vatkaten. Lisää munat yksitellen. Sekoita leivinjauhe mantelijauho-polentaseokseen ja lisää jauhot kakkuun. Voitele ja korppujauhota neliönmuotoinen (n. 24x24 cm) vuoka voilla ja polentalla. Kaada kakkutaikina vuokaan. Paista 200 asteessa n. 35-45 minuutin ajan. Kokeile kypsyys vielä tikkutestillä eli tikkuun ei saa tarttua yhtään taikinaa kakun keskelle pistettäessä.
- Tarjoa tämän hersyvän mehevän kakun kanssa itse keiteltyä raparperisiirappia ja vaniljajäätelöä tai -kastiketta. Kakku on siitä mainio, että se säilyy kosteana ja herkullisenä parin kolmen päivän ajan päivän ajan.
Tuhti pala kullekin.
Se ihana, paksu ja punainen raparperisiirappi, mitä kakun kanssa nautin ja mitä olen nyt aamiaisjugurttini päälle valuttanut, ansaitsee kyllä aivan oman postauksensa. Se tulee, aivan pian, loppuviikosta viimeistään. Kuten myös muutama juhannuksena testattu ja hyväksi havaittu grilliherkkukin.
Sataa, sataa, mutta on tämä kesä silti upeaa aikaa.