Laivamatka saa uudenlaisia ulottuvuuksia, kun katselee asiaa pikkutyttöjen silmin.
Silja Serenade on käynyt läpi mittavan remontin: uusiksi on mennyt osa hyteistä, ravintoloista, koko taxfree ja kauppakatu. Tätä ja parhaillaan käynnissä olevaa Brasilia-teemaa lähdettiin ihmettelemään. Brasilia-teema näkyi ravintoloissa, musiikissa, ohjemassa ja showssa, mutta ei ollut liian päälle puskeva, jos joku ei teemoille lämpene.
Ja niin lähdettiin.
Ei voi mahtua tuosta tämä laiva.
Yksi mukana pyörineistä kymmenvuotiaista ei koskaan ollut ollut laivalla, joten jo sisääntulokäytävällä tapahtunut kuvaus otettiin tosissaan. Poseeraus, hymy ja vielä kerran.
But first, let me take a selfie!
Tästä alkaen kohokohtia tapahtui koko kahden päivän ajan. Pienet silmät laajenivat, kun sisääntuloaulassa vastaan käveli puujaloilla keikkuva mies. Viimeisen päälle tyylikkääksi tuunattu, tilava ja valoisa Commodore-hytti heläytti ulos heleän kikatuksen, pomppaus parisängyssä ja maisemia ikkunasta ihailemaan. ‘Joko me kohta lähdetään‘. Vähän nauratti ja korkattiin jääkapista löytynyt Prosecco ja kokikset ja kilisteltiin alkavalle matkalle.
Hytit saaneet tyylikkään ulkoasun.
Sitten piti jo siirtyä seuraavaan paikkaan. Ei malttanut, ei. Kotona eniten kiinnostusta herätti Commodore-luokassa toimiva lounge, jossa koko päivän tarjolla virvokkeita, hedelmiä, kakkuja, teetä ja kahvia sekä komeat maisemat suoraan keulasta merelle. Myös saunat miehille ja naisille ovat päällä koko päivän. Loungesta katselimme epäuskoisina Kustaanmiekkaa. ‘Ei me mahduta tuosta, ei.’ Mutta niin vaan mahduttiin, kuten aina. Lounge oli meillä ahkerassa käytössä koko reissun ajan, tilava, rauhallinen ja toimiva kokonaisuus.
Lähtöpäivän illallinen syötiin täysin uudistuneessa buffetissa. Itsekään en vähään aikaa ole buffassa laivalla syönyt, joten muistikuva hitaasta nautiskelusta alun kuohuviinidrinkkeineen ja buffapöydän kalapainotteisine anteineen (ne katkaravut!) on vanhanaikainen.
Nyt ruoka oli trendikästä -sushia, aasialaista, teemaan liittyen brasilialaista, kalat, toki ja freesejä salaatteja. Itse olin kuitenkin hieman pää pyörällä valtavan tarjonnan keskellä, mutta täytyy todeta, että buffasta löytyy kyllä jokaiselle jotain ja ruoka on erittäin tuoretta sekä laadukasta.
Katselin lapsiperheitä ja missään ei kinasteltu siitä, että mikä maistuisi. Lihapullia lihapullien ystävälle ja eksoottisempaa sitä kaipaaville.
Hauskana yksityiskohtana täytyy kertoa, että mihin pisteeseen kiemurteli se kaikkein pisin jono. No pehmiskoneelle, tietysti. Ja jono oli täynnä aikuisia. Täytyy tunnustaa, että pehmiskone oli myös oma suosikkini: jääkylmää paksua pehmistä itselaskettuna. Voiko olla parempaa? Söin kaksi.. ja olin kuullut, että tätä jonotetaan, joten hain jo alkusalaattien jälkeen omani. Kyllä, rakastan pehmisjäätelöä.
Pakolliset.
Ilta päättyi aina yhtä ihanassa Bon Vivant-viinibaarissa istuskellessa ja asiantuntevien myyjien kanssa viineistä keskustellessa. Kyllä, ostetaan sitten magnumeita. Pikkutytöt puhaltelivat purkkapalloja, heittivät promenadilla kärrynpyöriä ja ilahduttivat sillä musisoivia brasilialaisia muusikoita.
Osa porukasta testasi disconkin, itse painon pään uupuneena tyynyyn hyvissä ajoin, koska ajatuksena oli mennä heti aamuseitsemältä katsastamaan loungen aamusauna. Ja onneksi näin tein. Saunasta on hulpeeat näköalat saaristoon, siellä joku valkohäntäpeura viipotti nurmella, kun itse nakkasin löylyä kiukaalle.
Huhuu!
Ja sitten, Commodore-luokan aamiainen nautitaan Bon Vivant-ravintolassa ja täytyy myöntää, että en ole vähään aikaan näin herkullista luksusaamiaista nauttinut. Munakkaat, pekoni, uppomunaleivät, smoothiet, kaikki tulevat tilauksesta sen lisäksi, että noutopöydästä on poimittavissa vaikka minkälaisia herkkuja.
Tukholmassa meillä oli selvät sävelet, kuten monilla muilla perheellisillä: Gallerianiin, Hollisteriin on pakko päästä – en ymmärtänyt, tätäkään, superihana jugurttijäätelövälipala Frozen Yogurt Factorissa samaisessa paikastaa -mmm, täälläkin saa itse laskea pecanpähkinä-, mansikka-, ananas-, granaattiomenajugurttijäätelönsä itse kuppiin ja hinta syntyy painon mukaan, NK:n ruokaosastolle, kevyt lounas ja hyvissä ajoin takaisin laivalle, koska väsymys alkoi purra pienempiä.
Ajatuksena oli käydä korkkaamassa myös raikkaan ulkoasun saanut kylpyläosasto, joka lasikattoineen kylpi auringossa, mutta emme olleet ainoita. Kaikki kolme isoa poreaammetta olivat täynnä shoppailuretkeltä palaavia ja sekaan ei mahtunut. Ei hätää, loungen sauna oli päällä, joten hetki löylyissä ja taas jaksoi.
Keulassa.
Sitten se pakollinen shoppailuosuus laivassa. Taxfree on nykyään valtavan avara kuin lentokentillä konsanaan. Pikkutyttöjen suosikkihylly oli Victoria’s Secretin tuoksuhylly. Kauppakadulta löytyy nykyään ostettavaa luksuslaukuista ja kelloista ihan edullisiin vaatteisiin ja koruihin asti. Vaikka Tukholmaan ei ehtisikään niin kyllä täällä saa rahaa poltettua.
Koskaan aiemmin en ole näin analyyttisesti suhtautunut laivamatkaan, mutta analysoinnin tulos oli lähestulkoon pelkästään positiivinen.
Perheloma risteillen Tukholmaan? Tsekkaa ainakin nämä:
+Bon Vivant-wine barin sommelier P. Hasselgreniltä viinisuositukset (rieslingin ystävä, kuten minäkin)
+pehmiskone buffassa
+aamusauna loungessa
+Fashion-kaupan korutarjooma
+Laivan uuden italialaistyylisen Tavolatá-ravintolan suussa sulava vitello tonnato sekä ihastuttava creme caramel pannacotta-jäätelöllä
+Commodore-luokka, kun haluat todella nautiskella
+Frozen Yogurt Factory Gallerianissa
+Maittava lounas Hamngatan Storiesissa Gallerianissa
Sponsoroitu postaus yhteistyössä Tallink Siljan kanssa.
