Nämä viinilasit. Tämä viini. Ja Etelä-Suomen Sanomien arvostelu kirjastani.

Yksi kesäloman loppupäiviksi vaalimani viini on tuttavallisesti Domaine de la Bongran-viinitalon nimen mukaan pelkästään Bongraniksi kutsumani vanha ja voinen chardonnay. Viinillä on hieno nimi, Vire Clessé Cuvée J.F Thevenet.

Olen joskus saattanut mainita, että tällä hetkellä makuhermoja kutkuttaa eniten hieman jäännössokeria sisältävät rieslingit, jota useimmiten nautin lempibaarini upottavilla sohvilla löhöillen sekä nämä vanhat chardonnayt, joiden maku on niin kiehtova. Ei ole toista samanlaista makua.

Tämä ‘Bongran’ on yksi harvoja Alkosta löytyviä tällaisia viinejä ja joskus silloin tällöin kuin juuri ja juuri raaskin, ostan pullollisen tätä ja nautin se juuri oikeassa hetkessä. Nyt kävin ennen lomaa yhden pullon noutamassa ja nautin sen mökkiterassilla istuskellen, kuumaa kesää iltaa ihmetellen.

Juoma on niin makurikas ja täyteläinen, että ehkä tällainen superkesän ilta ei ole se aivan ideaali lämpötila viinin nauttimiseen. Mutta kyllä tämä viini hartaaksi vetää. Siinä on kaikki, muitä makunystyräni viiniltä haluavat. Se vain maistuu.

Viininautintoani lisäsi entisestään Nature’s Designin Calix-viinilasit, joista nämä paremmat kesäviinini tänä kesänä – ja myös tulevina – nautin. Lasi muistuttaa jonkun mielstä pullean toukan vartaloa, omasta mielestäni siinä on jotain vesiputousmaista. Jotain mystistä ja kiinnostavaa.

Hyvä yhdistelmä. Tämä viini ja tämä lasi. Lasia löytyy käsinpuhallettuna ja koneellisesti valmistettuna ja pitkän Riedel-vaiheen jälkeen tämä persoonallinen lasi puhuttelee ja haluaa joukolla lasikaappiini. Tulee myös pääsemään.

Ja kun tässä nyt käydään läpi asioita, jotka kelpaavat, niin kirjani selkeästi kelpasi Etelä-Suomen Sanomien toimittajalle ja hänen kirjasta kirjoittamansa arvostelu kelpaa myös tälle kotikokille kirjan takana. Kuinka toimittaja osasikin tiivistää kirjan idean – maukasta turhaan hienostelematta, mutta persoonallisella otteella ja inspiroivasti. Kiitos kaunis. Mukavaa, että ensimmäinen arvostelu oli sieltä positiivisesta päästä – vaikkakin sekin itketti..

Kirja on nyt kauppojen hyllyillä. Toivottavasti sieltä löytyy inspiraatiota sinne ruudun taakse, kotikeittiöihin.

Muuten, se toinen kesälomien loppupäiviksi vaalimani viini oli punainen, Parés Baltàn Gratavinumin Priorat-viini, 2 Pi R. Ihastuttava viini, kerta kaikkiaan, mutta sattuipa somasti, että juuri tässä yksilössä oli korkkivika. Lautasella oli grillistä tullutta poroa, naurissosetta, kanttarellia ja viinikaapissa ei enää muita punkkuja ollut. Sen pituinen se.

Yhteistyössä Nature’s Designin kanssa.