Rapinaa välikatossa. Särähtelevää ääntä ja kahinaa. Äänetön elukka liitää tuvassa. Mutta mikä on tuo tulitikun kokoinen piipittävä kaveri, joka putosi katosta? Unettoman yön jälkeen aamulla tarvittiin jotain makeaa.

Kaksi kesää ollaan jaettu mökki lepakkoseurueen kanssa. Äänistä päätellee useampi emo pesii poikasineen välikatossa. Pudonneita poikasia löytyi pihamaalta viime kesänä ja nostelin niitä takaisin seinänrakoon, emon luo.

Viime kesästä viisastuneena tilkitsimme keväällä mökkiä ja verkotimme myös puolet mökin ulkoseinästä. Ohjeistuksen mukaan kun lepakot tulevat sisään vain etelä- tai länsipuolelta. No, näin ei nyt käynyt, vaan lepakot tulivat tänä vuonna sisään pohjoispuolelta.

Lepakkoäidit vaikuttavat huolimattomilta äideiltä, sillä nyt puolikkaan pikkusormen pituisia poikasia löytyi pihamaalta kuolleena kaksi raukkaa. Yksi tippui yöllä katosta ja ryömi seinänkoloon vikisemään. Ja kyllä, se vikisi ja piipitti korvinkuultavin äänin. Luulimme jo hetken, että pikkulintu oli tehnyt pesän jonnekin lähimaille, mutta bongasimme tämän pikkukaverin seinänkolosta. Emo tuli lentelemään tupaan – niin kuin se jotain auttaisi. Piipitys loppui jossain vaiheessa ja kaveri hävisi kolosta. Tämä koiranaama löysi todennäköisesti tiensä takaisin pesään ja emo poistui mökistä samaa tietä, kun oli tullutkin.

Mutta yön seikkailujen jälkeen silmien ympärillä oli mustat rinkulat ja aamiaiseksi tarvittiin jotain makeaa. Ja heti. Päivä alkoi siis kasalla pannukakkuja ja vaahterasiirappia.

Unettoman yön pannukakut

2,5 dl jauhoja
3,5 dl maitoa
2 ½ tl leivinjauhetta
3 rkl sokeria
hippusen suolaa
2 kanamunaa
3 rkl sulatettua voita

Sekoita kaikki aineet keskenään pannukakkutaikinaksi. Taikinan tulee olla paksuhkoa, paksumpaa kuin lettutaikina. Paista paksuja pannukakkuja voissa esimerkiksi blinipannulla tai pienellä paistinpannulla. Kokoa pannukakut keoksi, laita joka väliin vaahterasiirappia ja kesän marjoja. Nauti lämpiminä kuuman kahvin kera.

Lepakoiden yöstä toivuttiin pikkuhiljaa aamukahvilla pannukakkupinon äärellä. Aamumusiikiksi valikoitui hienon Drive-elokuvan tunnaribiisi ’Nightcall’. Kyllä tästä vielä toivutaan. Lepakoista en ole niin varma. Monta menehtynyttä poikasta ja välikatto on hiljentynyt.

P.S Olen yrittänyt tutkailla, että mikä lepakkolaji on kyseessä. Lepakkovauvoilla selkäpuoli on pikimusta ja vatsa hopeanharmaa. Naama on kuin pienellä koiralla ja korvat ovat pyöreät.