Oluet jonoon järjestyy.
Kaikkea ei ehdi olla. Viinientusiasti, kahvikonossööri ja olutosaaja.
Mutta kaikkea voi maistella. Hiihtolomalla paneuduin mallasjuomien saloihin ja oluen aromeihin. Paneuduin ja paneuduin. Oikeastaan päätin vain laittaa lempiolueni paremmuusjärjestykseen. Se oli helppoa.
Olen pitänyt oluen hieman karvaasta mausta jo pitkään. Lapsena halusin joulupöydässä tilkan ’lasten olutta’, ykköstä. Ja sainkin sitä. Koska olin allerginen kaloille ja kinkku ei oikein maistunut, niin nautin joitain vuosia jouluisin vain suolaa, perunaa ja lasten olutta. Hyvää oli, muistelen. Mutta nyt olen jo – onneksi – kaikki menetetyt herkut syönyt takaisin..
Lasten olut on taakse jäänyttä elämää ja nyt kolmen kärjestä kilvoittelivat Prykmestar Vehnä, Kona Big Wave Ale ja Samuel Adams Boston Lager. Näitä oluita on tullut napattua kaupasta mukaan, vaikka hinnat eivät ole sieltä edullisemmasta päästä.
Herra Samuel.
Jenkkiolut Samuel Adams Boston Lager on näistä kolmesta uusin tuttavuus. Viime vuonna maistoin olutta saunaoluena ja tykästyin. Maukas, hyvänvärinen, voimakas ja hieman kirpsakka olut, joka sopii hienosti myös ruoan kanssa.
Banaanipullo.
Hawaijilla pantu Kona Big Wave Alea maistoin ensimmäisen kerran ravintola Tres Bonesin avajaisissa. Ilahduin pullon värikkäästä etiketistä ja sen ihanan hedelmäisestä mausta. Jääkylmänä nautittuna todella raikas, maukas ja upean trooppinen maku. Kuin joisi kypsää, kylmää banaania?! Vai onko se papaijaa?
Makoisa vehnä.
Kotimaista Prykmestar Vehnä-olutta löysin ensimmäisen kerran Heinolan Heilasta vuosia sitten. Saksalaiset venhäoluet ovat olleet muutenkin mieleeni, joten myös tämä osui ja upposi. Hieman makea maku ja täyteläisen täyttävä olut on selkeästi makuuni.
Kaikki nämä ovat oikein kelpo oluita ja niitä kelpaa ihan maistelemalla maistella. Mutta joku järjestys tässä olla pitää. Ja aika kovaa, takavasemmalta ykköseksi kiilasi Kona Big Wave Ale. Ihan supersuosikkini, kyllä. Se on se hedelmän aromi. Ja pluspisteet räiskyvästä etiketistä.
Kakkostilalle niukin naukin kolmoseksi jäänyttä Prykmestar Vehnää ennen kiri Samuel Adams Boston Lager. Samuel on niin ryhdikäs ja herkullinen, että ansaitsee kakkossijan. Prykmestarilla ei ole kolmossijassa mitään hävettävää kuitenkaan, koska tämä olut on pysytellyt kyydissä jo pitkään.
Täytyy myöntää, että vaikka enemmän taidan olla viini-ihmisiä, niin kyllä oluissakin on särmää ja sielukkuutta. Aika tavalla.
