Joulu. Valkoinen joulu. Takapihalla puoli metriä lunta. Pakkastähtien loistoa hangilla. Ja rauhallinen laskeutuminen juhlaan jaloimpaan.
Tuntuu, että viime vuodet joulu on ollut lyhyt ja kiireinen. Kuusi sisään, kuusi ulos. Lahjat pakettiin, paketit auki. Suvun juhliin, autolla kotiin. Jaksaako vielä katsoa aitojen kynttilöiden loistoa kuusessa?
Mutta tänä vuonna saa valmistella. Saa odottaa. Ja saa juhlia. Viikonloppu ennen jouluaattoa ja muutamalla lomapäivällä pitkä joululoma. Näin sen tulee olla. Näin se aina lapsuudessa oli. Ja silloin ei koskaan ollut mustaa joulua..
Suvun kanssa joulua juhlitaan vuoroin vieraissa. Ja tänä vuonna ollaan vieraissa. Keittiö saa levätä, ja kokkikin. Vaikka ajattelin vielä keitellä kinkun kanssa makeaa ja maukasta viikunakastiketta. Ja pyöräyttää suklaajälkiruoan pakkaseen joulupäivää varten. Ja taikoa jouluntuoksua taloon piparkakkumuffinsseilla. Mutta ei sen enempää.
Viikunakastike kinkulle
4 hengen annos
pari tuoretta viikunaa tai 4 kuivattua
2 solo valkosipulia
1 rkl oliiviöljyä
3 dl punkkua
2 rkl tummaa balsamicosiirappia
3 rkl voita
suolaa
hunajaa
Kastikkeistaan kokki tunnetaan, sanoo vanha sanonta. Ja tottahan tuo on. Herkullinen kastike kruunaa aterian. Mutta kastikkeiden kanssa ei voi olla kiire. Niitä keitetään hitaasti ja hartaasti ja aineksia lisätään tarpeen niin vaatiessa. Tämäkin viikunakastike oli sellainen, mitä keittelin extempore saksanhirvenkyljyksien kanssa kaapista löytyvistä aineksista. Ja siitä tuli kerrassaan mainiota.
Mietin silloin, että kuivakkaan porsaanlihan kanssa tämä sopisi kuin nenä päähän. Ja tässä nyt tuollainen noin ohje. Voit joutua lisäämään punaviiniä, ja makeuskin täytyy itse määritellä. Mutta lopputuloksen tulisi olla tummaa, paksua ja makeaa. Juuri niin kuin jouluna kuuluukin. Jos teet isomman annoksen, niin keittoaikakin pitenee. Itse taisin tätä hämmennellä ainakin tunnin, jos en pidempäänkin.
Purista valkosipulin kynnet ja freesaa ne oliiviöljyssä. Lisää punaviini ja balsamicosiirappi sekä lohkoiksi pilkotut viikunat. Keittele kastiketta kasaan ja jos haluat siivilöi viikunan palat loppuvaiheessa pois. Lisää vielä lopuksi reilusti voita kiiltoa antamaan. Maista maku ja lisää suola ja hunaja. Kanna pöytään kinkun kanssa.
Päivä alkaa valjeta. Nyt lähden ulos ihailemaan lumimaisemaa. Nuuhkimaan talvea. Ja potkimaan lumikokkareita.
Ääni kirkkonummelta sanoo
No taas mentiin hyvällä maulla pois lukien valkosipulit. Täytyy myöntää että tämä blogi parananut juoksuaan loppu vuotta kohden kuin datsun 100a kohti vaihtoauto hallia. Semmoista vaan tuli tässä vielä mieleen että kokeilkaapas aitoa vanhankansan jalluglögiä! Pesee muuten mennen tullen ulkomaiset ylihinaiset hassuissa pulloissa ylihintaan myytävät blossat ja bussat. Kirkkonummen prismasta pänikkä halvinta glögiä, pataan kunnon töräys sheriffiä ja rusinat perään. Nautitaan kotimaisten msavlko elokuvien ja jääkärinmarssin kera!