Joskus on vaan pakko saada. Upea pihvi ja tähän sointuva lasillinen viiniä. Mutta tämä ei ole niin yksinkertaista. .

Herkullinen liha vaatii arvoisensa viinin. Ja viinin valintaan vaikuttaa oleellisesti tarjolla olevat lisukkeet. Puhumattakaan fiiliksestä ja seurasta. Ja maitakin on niin monia..

Herlevin dinneristä jäi pakkaseen reilusti marmoiilihaa odottamaan herkullisia pihvihetkiä. Tammisen marmoriliha on parasta pihviä , mitä olen kotimaassa syönyt, joten odotukset viiniltä ja lisukkeelta olivat kovat.

Marmorilihaa ja makea bataattilisuke. Tähän sopiva viini, joka on riittävän raamikas mehukkaalle lihalle, mutta kestäisi myös bataatin makean lempeyden. Espanjan suuntaan lähdettiin ja Prioratin Nona sujahti kassiin.

Nona, uusi tuttavuus, vaikutti kiinnostavalta ja lupaavalta valinnalta. Ja olihan se. Prioratin nimikin jo velvoittaa. Alueen viinit ovat hyvin suosittuja ja monet Prioratista tulevat viinit ovat ensiluokkaisia.

Nonan hartiat kantoivat läpi ruoan. Sopivasti tanniineja, mutta myös hyvää happoisuutta. Marjaisuus maussa yhdistyi hienosti bataatin lempeään aromiin. Kerrassaan maukas pihvihetki.

Alle parinkympin viini laatualueelta. En voi kuin suositella. Lihan himoon ja muuten vaan.

—-

Jotain maukasta -ruokablogi. Nenä syvällä lasissa.