Pinot Noir. Siinä on jotain maagista. Siinä on sitä jotain. Ja täytyhän siinä olla. Onhan Pinot Noirista tehty elokuvakin. Sideways-elokuva ylistää tätä punaista. Niin minäkin.
Olen kulkenut pitkän tien uuden maailman pippuristen ja räjähtävän mausteisten viinien ylistämisestä pienieleisen Pinot Noirin ystäväksi. Enää en kaipaa kaikkia makuja kerralla, vaan yksinkertaisuus, marjaisuus ja pehmeys, mitä Pinot Noir tarjoaa, miellyttää nykyään.
Pieni Pinot Noir-hetki silloin tällöin kuuluu asiaan. Vähähappoinen ja hennon kirsikkainen tai karpaloinen tai muihin marjoihin vivahtava pehmeä maku tekee viinistä oivan viinin vain
nautiskeluun. Mutta myös äärimmäisen hienosti Pinot Noir sopii riistalintuaterioiden kanssa. Muistan eräänkin kerran, kun join pehmeää ja viileän liilaista spätburgunderia kevyesti paisteun sorsan rintafileen ja tumman marjakastikkeen kanssa. Yhdistelmä oli mieleenpainuva.
Alkosta löytyy useita Pinot Noireja. Tällä hetkellä suosikkejani ovat nämä kaksi: Ninth Island Pinot Noir sekä entinen Montana Pinot Noir, joka kulkee nykyään nimellä Brancott Pinot Noir. Molemmat ovat todella pehmeähappoisa ja vähätanniinisia.
Viikonloppuna tutustuin Alkon tilausvalikoiman Willi Opitz Pinot Noiriin ja sitä maistelisin mielelläni uudestaan jonkin tyylikkään riistalintuaterian kanssa. Viinin tanniinit kun kaipasit jotain ruokaa seurakseen.
Pinot Noir-hetki. Iso lasi. Riedelin Pinot Noir-lasi on pullea ja pyöreä, juuri Pinot Noirin henkeen sopiva. Pinot Noiria kun tässä maljassa pyörittelee, heittäytyy sohvan syleilyyn ja miettii syntyjä syviä, niin elämä maistaa.