Tämä oli Sasun alkunäkkäri. Vahvan lakritsinen, nams!
Ja siitähän mä pidän!
Ravintola Ragussa herkuteltiin muutama viikko sitten oikein olan takaa. Paikalla Lakrids-illallista kokkaamassa oli kolme kovaa chefiä: Chef & Sommelierin Sasu Laukkonen, muun muassa Hella & Huoneen omistava Arto Rastas ja Ragun oma chef Antti Asujamaa. Ja teema pyöri ihania lakristituotteita valmistavan Lakridsin lakritsituotteiden ympärillä.
Illan lempparini. Hanhenrintaa, kellarin uumenista poimittuja maa-artisokkia muhennettuna kuorineen, lakritsijauheella maustettuna. Tietysti.
Herkullista, toden totta. Tärkeää on kuitenkin maltti. Lakritsin maku saa olla vain häivähdyksenä mukana, se ei saa dominoida ruokaa. Ja Ragussa tämä homma kyllä osattiin. Oli Angus-pihvihärän poskea ja ulkofileetä, taimenta, lakritsileipää..ja se jälkiruoka: lakritsimascarponea, marinoitua fenkolia, marenkia, mmm, luovaa ja jumalaista. Tämä annos taitaa olla Ragun listalla tälläkin hetkellä.
Kiinnostava havainto oli se, että lakritsijauhe sopii hyvin suolaisiin ruokiin. Yksi hienoimpia makuyhdistelmiä oli Sasu Laukkosen annos, jossa maa-artisokkia oli muhennettuna ja kuorineen ja joukossa muhi lempeä lakritsin maku. Päällä ohutta hanhenrintaa. Siis niin herkullista.
Pinot Noir ja laku? Kyllä!
Entä ne viinit sitten? Mikä maistuu lakritsin kanssa? Itse evikkailin, että tarjolle tulee zinfandel-rypäleistä viiniä, sillä siinä viinissä maistuu usein lakritsin maku. Mutta tulikin Pinot Noiria. Itävaltalainen, Birgit Braunsteinin herkullinen Pinot Noir toimikin erittäin mukavasti lakritsin maun kanssa. Mutta yllättävää kyllä, myös valkoviini sopii lakritsiin.
Vignasilan eli Vespaiolo-rypäleinen valkoviini ei tutissut lakritsin edessä. Ragun omaa yksivuotisoluttakin oli tarjolla. Olut on todella voimallista ja kestää kyllä lakritsin vahvan maun. Mutta omasta mielestäni viini toimi paremmin.
Ihana Angus Arto Rastaan lakuilemana.
Ilta oli inspiroiva. Mielessä muhii muutama idea lakritsin hyödyntämisestä kesäruoissa. Ja Lakridsin edustajalta tuli jouluisa vinkki: sinihomejuusto, makeaa lakritsikastiketta ja päärynäkompottia. On kuulemmma maittava yhdistelmä. Uskon, vaikka en ole maistanutkaan.
Ragun olut on tuju ja tummahko.
Vielä en ole ehtinyt lakritsireseptejä luomaan, sillä pitää poukkoilla metsässä villiyrttien metsästyksessä. Siellä niitä nyt on: napakoita horsman alkuja, nokkosta, ketunleipää ja orvokkeja. Tiedä mihin suuntaan sitä kääntyisi.
Siispä huomenna ihania juttuja horsmasta blogissa.
Illan tarjosi Lakrids.
