Grillikauden avajaiset helmikuussa räntäsateessa. Hyvin meni!
Kuvaan työkseni ruoka- ja viinikuvia asiakkaille. Homma menee kuta kuinkin näin: saan tuotteet ja ohjeistuksen siitä, mitä asiakas kuvalta haluaa. Yleensä tähän liittyy vielä reseptiikan luominen tuotteen inspiroimana. Siis suunnittelen, kokkaan, stailaan ja vielä lopuksi kuvaan. Ja lopputuloksena pari täysosumakuvaa.
Nyt tuli ohjeistus kuvata äijämäistä grillailumeininkiä, tulta ja hiiltä. Huolestuneena tihrustin taivaalle. Mitä nuo valkoiset putoilevat rätit ovat? No räntäähän sitä taivaalta ripsi. Auts! Mutta työ piti saada tehtyä, joten kesäinen mieli, biksut päälle (ehkei sentään) ja ulos virittelemään tulta.
Tuli. Pidän tulesta. Se tuoksuu mökille, kesälle, partioleirille ja lomalle. Siinä on jotain niin elinvoimaista ja hypnotisoivaa. Mutta tuli elää ihan omaa elämäänsä, joten tämän kuvaus oli hieman jännittävä. Mukana yksi arvaamaton elementti.
Astelin tuotteet kuvattavaksi, tuli ja hiillos loimotti taustalla. Hyvältä näyttää, hyvältä näyttää!
Aikani räpsittyäni päätin, että nyt riitti tuli, haluan taustalle hehkuvaa hiiltä. Notskipata nurin alustan päälle ja nyt tuli hyvää jälkeä…uppouduin työhöni, en kuullut enkä nähnyt muuta kuin tuon hehkuvan hiiloksen. Avustajani alkoi liikehtiä hermostuneesti ja tarrasi äkkiä kiinni hiilosalustaan ja alkoi vetää taustaani pois. Hämmentyneenä palasin tähän maailmaan. MITÄ! ’No terassi palaa’. ’Oota vähän, oota vähän, nyt on hyvät savut’, huudahdan samalla kun hehkuvaa hiilitaustaa jo roudataan pois, hangelle jäähtymään.
Pientä sammutustyötä välillä. Sitten päädyttiin grillaamaan rekvisiittana toimineet pihvit tässä samaisen tulipadan päällä kuvausalustana toimivan, roskalavalta dyykatun kivilevyn päällä. Angus-pihvihärkä on sitä parasta lihaa. Tämän pääsi taas toteamaan. Niin hyvää, että ei sen kanssa tarvitse juuri muuta kuin suolaa, pippuria ja öljyä paistamiseen.
Väsäsin kuitenkin tujun chimichurrikastikkeen, joka on kelpo kastike grillilihalle. Ja käy se marinadinakin. Testiin vaan, jahka grillikauden korkkaatte! Täällä se tehtiin jo!
- 2 dl oliiviöljyä
- 1 dl punaviinietikkaa
- 1 tl suolaa
- 1/2 tl ruokosokeria
- 3 valkosipulinkynttä
- 1 banaanishalotti tai pari tavallista
- 1/2 jalopeno
- pätkä punaista chiliä
- 3/4 dl tuoretta silputtua korianteria
- 1/2 dl tuoretta silputtua lehtipersiljaa
- 2 rkl tuoretta silputtua oreganoa
- Sekoita oliiviöljy, punaviinietikka, suola, sokeri ja murskattu valkosipulinkynsi kulhossa. Silppua chilit ja salotit hienon hienoiksi paloiksi. Lisää kastikkeeseen ja anna maustua 15 minuutin ajan.
- Silppua tällä välin tuore lehtipersilja, korianteri ja oregano hienoksi silpuksi. Lisää ne kastikkeeseen ja sekoita hyvin.
- Voit marinoida lihoja tässä kastikkeessa tai tarjota kastiketta valmiiden, grillattujen lihojen kanssa.
[…] takaisin edukkaisiin viineihin. Ja tulta tässäkin tarinassa. Eli muistatte varmaan, kuinka poltin terassiani kuvauksissa tässä päivänä eräänä. Kuvasin The Original M8 2014 -viiniä. En tiennyt hintaa, […]