Jotain maukasta

ruokablogi

  • Etusivu
  • Ruokafilosofiasta
  • Kuvauskurssit
  • Reseptit
  • Videot
  • Korkattu
  • Matkoilla
    • Viinimatkat
    • Alsace
    • Barcelona
    • Cadiz
    • Costa Brava
    • Egypti
    • Kööpenhamina
    • Madrid
    • Penedès
    • Pohjois-Espanja
    • Piemonte
    • Sisilia
    • Tukholman ravintolat
  • Yrityksille
    • Jotain maukasta

Kuinka rakastuin Tampereeseen

2.8.2014 by Mari

 

ravinteli huber arvostelu-7

No, enhän sitä voi muistaa. Mutta jonkunen aika siitä jo on.

Mutta kai tässä rakkaudesta voi puhua, kuin voisin kuvitella muuttavani sinne. Heti Espoon ja mökkipitäjän jälkeen. Tampereella on aina niin mukavaa.

Kukkia ja hurvittelua.

Kukkia ja hurvittelua. Aurinkoa ja ukkosta.

En aio nyt vuolaasti kertoa, mitä kaikkea parin päivän Tampereen reissullani tein. Lihaisa juttu tästä tulee, mutta heitän tärpeiksi Tornadon Särkänniemessä – paras vekotin, missä olen koskaan ollut ja olen jos jonkinmoisessa häkkyrässä päätä laittanut sekaisin. Kolme kertaa perä jälkeen kun kiljuu matkan läpi, kurkkuun alkaa sattua.

Tärppi kaksi on mukavalla tavalla miehekäs ravinteli Huber ja mainitaan vielä staili Tila & Ihme-sisustusliike sekä ravintola Piemonten maukas lounas raakamakkaroineen (Neljän vuodenajan kokkien väsäämiä) ihanan toscanalaisen kyydittämänä.

Tampereen tuorein Scandic-hotelli Tampere Station toimi majapaikkana ja on kaikin puolin toimiva majoituspaikka. Raikas ulkoasultaan ja sijainti erinomainen. Kesäbonuksena viihtyisä ja iso ulkoterassi, jossa voi myös aamiaisen nauttia.

Muutama vuosi oli siitä vierähtänyt, kun olen viimeksi Tamperetta tallannut. Ja ensimmäinen, mikä tuli polttavan kesäisenä päivänä mieleen, oli se, että kesäinen Tampere on kuin iloinen Amsterdam. Ei ehkä ihan yhtä höyrypäisen riemukas kaikkine Damin lieveilmiöineen, mutta herkullisen eloisa ja kiinnostava kaupunki kuitenkin. Kaikki kompaktisti kävelyetäisyyden päässä. Ja se ravintolatarjonta!

Suuntaa tänne askeleet.

Suuntaa tänne askeleet.

Tampereella käydessä on vaikea valita, mihin suuntaa syömään, sillä kiinnostavia paikkoja on useampia tarjolla. Ja juuri sellaista bistromeininkiä on tarjolla Helsinkiä runsaammin. Sellaista rentoa, kivaa syömistä ilman turhaa pönötystä.

Emmin muun muassa ravintola Berthan, Tuulensuun, Neljän vuodenajan ja Huberin väillä. Näsinneulakin kävi maisemien vuoksi mielessä. Mutta jotenkin polttava helle sai valitsemaan rennon pihvipaikan. Ja nyt kyllä tuli valittua aivan napakymppi! Mikä ravintola! Olin aivan myyty.

Lihaa riiputettuna..

Lihakoukku. Ei mulla muuta.

..lihaa roseena..

Hei,oottakas nyt vähän!!

..lihaa ylikypsänä.

Ylikypsien ystäville.

Huberin koko konsepti keskittyy lihaan. On riiputettua prime ribsiä, porterhousea, T-bone steakia ja mureaksi haudutettua nautaa ja possua. Niitä voi sitten porukan koon mukaan ostaa vaikka useampaa plaatua tarjolle ja päästä näin maistelemaan erilaisia piffejä. Näin teimme. Simppleitä lisukkeita ja kastikkeita tilattiin myös pöytä täyteen ja sitten herkuteltiin. 

Kaikki lihat olivat todella maukkaista. Itse tykästyin etenkin porterhouseen, koska T-bone steakit ovat kesäsuosikkejani. Sen kanssa vähän valkosipulivoita ja kolme kertaa kypsennettyjä ransiksia. Oi voi. Hyvää on, toteaa tällainen lihansyöjäkasvi.

Jälkkärikin maistui.

Jälkkärikin maistui.

Palvelu oli mutkatonta ja osaavaa, paikka on staili ja makoisia viinejä sai myös laseittain. Jos nyt oikein kaivamalla kaivaa jotain krittikinpoikasta, niin punaviini oli hieman liian lämmintä, johtunee trooppisesta ilmastosta myös ravintolan sisällä näillä helteillä. Ja porterhousen sisäfileosio olisi voinut olla hieman roseempi. Mutta eihän täydellinen koskaan olekaan kivaa.

Kuka tekisi tällaisen ravintolan Helsinkiin? Olisi oitis vakkariasiakas. Pitääkö sitä mennä Tampereelle asti, että osataan ottaa ja olla vähän rennosti? Helsingistä vielä(kin) uupuu se aito bistromeininki. Bistro-nimisiä paikkoja putkahtelee, mutta lautasella edelleen niitä vaahtotäppiä ja pilkkuja, ei ole bistroa ei. Taitaa stadilaiset chefit olla liian kunnianhimoisia?

Mene ja tiedä, mutta Tampere rulez!

Filed Under: ravintolaelämyksiä Tagged With: hyvä ravintola tampereella, minne mennä tampereella, ravinteli huber tampere

Jotain Maukasta

Maistele ruokaentusiastin ja viininystävän whole food-maailmaa kuvina, arvosteluina ja resepteinä. Twistillä, mutta pingottamatta. Teksti, reseptit ja kuvat: © Mari Moilanen mari@jotainmaukasta.fi

mari moilanen
  • Näytä pages/Jotain-maukasta/286570568021674:n profiili Facebook palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Twitter palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Instagram palvelussa
  • Näytä jotainmaukasta:n profiili Pinterest palvelussa
  • Näytä UCr--SjxJzrpeA7_j50plOlw:n profiili YouTube palvelussa
pink lady highly commended, food photo award
pink lady food photographer of the year 2018, pink lady

Jotain vailla?

Viimeksi kokkasin

  • Veriappelsiinikana – värikästä peltiruokaa
  • Puikularanskalaiset – ne maailman parhaat ranskalaiset
  • Banaani-suklaagalette on huisin hyvää
  • Riistapata on talven paras
  • Crunch wrap-pelti – TikTokista tuunattu

Reseptit

Kännykkäkuvauskurssit 2021

ruokakuvia kännykällä, ruokakuvauskurssi 2019

Apropoo

An onion can make people cry, but there has never been a vegetable invented to make them laugh. Wi Will Rogers

Mitä kaikkea?

aamiainen brunssi gluteeniton leivonta grillaus grilliruokaa hirvireseptejä hortoilu jotain maukasta joulu joulun jälkiruoka jälkiruoka jouluksi kalaneuvos kalareseptejä kaupallinen yhteistyö kesäruokaa kesäsalaatti kurpitsa kurpitsareseptejä kurpitsaruokia lisuke riistalle omenajälkiruoka parsa parsareseptejä perjantaipullo pressimatka pääsiäinen pääsiäisherkkuja ravintolaelämyksiä riistareseptejä ruoka ruoka- ja viiniblogi ruokablogi ruokakuvaus ruokakuvauskurssi ruokakuvausworkshop ruokalahjat samppanja sisältöyhteistyö sitä parempi soppa uusi vuosi vappu viiniarvostelu villiyrtit yhteistyö äitienpäiväkakku

Klikkaa portfoliooni

mari moilanen portfolio, mari moilanen photography, food photography

Copyright © Jotain Maukasta