Takana ehkä elämäni intensiivisin työrupeama.
Sitä parempi soppa-keittokirjani tekstit lähtivät juuri kustannustoimittajan hellään (?) huomaan. Hassu fiilis, kerta kaikkiaan. Niin monta kuukautta kirjan reseptit ja tekstit ovat olleet läsnä, vaativina ja kovaäänisinä. Ja nyt se ääni hiljeni ainakin hetkeksi. Joku muu saa nyt ihmetellä tuotoksiani.
Muistan, kun kirjoitin graduani, niin silloin mikä tahansa muu teksti kiinnosti enemmän kuin oma työ. Kun päivän lehdet ja mainokset oli luettu, vääntäydyin pitkin hampain koneen ääreen. Ja sittenkin iso osa ajasta meni Doom-pelien läpipelaamiseen (kuolemattomana ja näkymättämänä, tietysti). Ja Hereticinkin pelasin tuolloin läpi (ilman koodeja). Mutta syntyi se gradu sitten loppujen lopuksi.
Nyt ei ollut Doomia apuna, Candy Crushia yritin silloin tällöin pelata, mutta kun peli ei oikein edennyt, niin pakko oli palata kirjan tekstien ääreen. Mutta nyt, tältä osin valmista!
Eihän se työ tietenkään vielä tähän lopu eikä ohi ole. Kuvia on vielä kuvattavana, käsiteltävänä ja ideoitavana, mutta se on kuitenkin vapaampaa ja luovempaa touhua se.