Miten ihmeessä tässä hupsahti kuusi päivää ilman blogipostausta? Ehkä syynä on tiivis työskentely kirjan parissa. Se kun pitäisi saada valmiiksi.
Hupsista viittaa myös siihen, että on vasta tammikuu kymmenes päivä ja nyt jo blogissa tiramisu eikä terveysruokaa. Noh, poulustukseksi riittäköön se, että kyseessä on maailman paras tiramisu.
Tässä työssä on melko vaikea pysytellä terveyskuurilla – varsinkin kun kaksi päivää on tullut kuvattua herkullisia piirakoita ja muita leivonnaisia kevään Taikinakirjaan. Huoh.
- 500 g mascarponejuustoa
- 3 keltuaista
- 1 dl ruokosokeria
- 1/2 tl vaniljaa
- 24 savoiardi-keksejä
- 2,5 dl espressoa tai vahvaa kahvia
- 1/2 dl tummaa rommia
- 2 rkl ruokosokeria
- kaakaojauhetta
- 100 g tummaa suklaata
- 1 rkl kookossiirappia
- 1 1/4 dl kermaa
- Vatkaa keltuaiset ja ruokosokeri vaahdoksi, mausta seos vaniljalla. Sekoita vaahto mascarponen joukkoon.
- Valmista vahva kahvi, mausta se sokerilla ja lisää joukkoon rommi. Kostuta savoiardi-keksit molemmin puolin kahvissa ja lado 12 keksiä n. 24 cm x 24 cm kokoisen vuoan pohjalle. Lusikoi päälle puolet juustoseosta. Laita loput keksit kerrokseksi juustoseoksen päälle ja lusikoi loppu juustoseos keksien päälle.
- Koristele pinta tummalla kaakaojauheella ja raastetulla tummalla suklaalla ja peitä tiramisu foliolla. Anna tekeytyä jääkaapissa vähintään yhden vuorokauden ajan.
- Valmista ennen tarjoilua suklaakastike mittaamalla kattilaan kerma ja suklaapalat. Kuumenna hiljaisella lämmöllä koko ajan sekoittaen, kunnes suklaa sulaa kerman joukkoon. Makeuta kastike kookossiirapilla.
Olen tehnyt tiramisua vuosia, mutta nyt oli vuosi, pari välissä. Päädyin säätämään aikaisempaa reseptiäni -en sitä itseasiassa edes löytänyt – eli jätin vois valkuaiset ja lisäsin juustoseokseen vain keltuaisia. Näin juustomassasta ei tule liian keveää ja misusta liian lössähtänyt. Ryhti säilyy!
Toinen säätö tapahtui alkoholin kanssa. Aiemmin olen käyttänyt kahluaa, joka makeana kyllä sopii tiramisuun, mutta ehkä sellainen syvyys mausta puuttuu. Siirryin kahluasta brandyyn. Brandyn maku on hyvä, joskin melko alkoholinen, Marsala on maustanut viimeisimpiä tiramisuja hyvällä menestyksellä. Nyt kaapista löytyi tummaa, 23-vuotta vanhaa rommia, joten sillä mentiin. Kahvia ei mielestäni tarvitse makeuttaa, kun alkoholina kahlua, muut kyllä sokeria vaativat ja etenin tämä rommipohjainen kahvi.
Tärkeää on myös, että savoiardi-keksit kastetaan vain pikaisesti kahviin, ne eivät saa kostua läpilötkeikiksi kahvista. Tuloksena on vain sotkuinen ja ylipehmeä misu.
Viimeinen – mutta se tärkein seikka on se, että tiramisun makujen annetaan tasaantua ja sopivan kostean koostumuksen muodostua jääkaapissa vähintään päivän ajan. Tämä tiramisu oli ehdottomasti parhaimmillaan kaksi päivää valmistamisen jälkeen. Sitten vain pinnan ehostusta, tupsaus kaakaojauhetta ja hieman raastettua tummaa suklaata, niin maailman paras tiramisu on valmista syötäväksi.
Loppusilauksen mkunautinnolle takasi valmistamani suklaakastike, jota tiramisun kanssa nautittiin- Koska tässä tiramisussa ei ole valkuaisia, se on herkullisen juustoinen eikä lössähdä vetisenä lautaselle, joten sen päälle voi huoletta lusikoida tummaa, kuumaa suklaakastiketta…!
Mikä on oma vinkkisi makoisaan tiramisuun?
Lisää Jotain maukasta ?
Instagram / Facebook / Twitter