Sienipyörykät ja syksy.
Tein tässä sienipyöryköitä. Olivat älyttömän kivoja. Käytin pyöryköihin mm. limanuljaskoja. Sieniä, joille on annettu karsea nimi, mutta jotka kannattaamatkaansa poimia.
Kun limanuljaskoja paistaa, ne muuttuvat väriltään hyvin tummiksi ja sopivat siksi hyvin sienipyöryköihin. Mutta sieniresepteissä kannattaa aina miksata erilaisia ja erimakuisia sieniä, joten limanuljaskat saivat seurakseen vaaleaorakkaita, muutaman kantarellin ja suppiksia. Lähinnä siis sieniä, mitä metsä on tänä vuonna tarjonnut. Muutkin sienet toki käyvät, jos et näitä löydä.
SIENIPYÖRYKÄT
(4 hengelle)
2,5 l erilaisia sieniä (limanuljaskoja, kantarelleja, suppilovahveroita, vaaleaorakkaita)
2 pientä keltasipulia
1 valkosipulinkynsi
180 g jauhoista perunaa (esim. rosamundaa)
1 dl kuivan maalaisleivän muruja
1 kananmuna
1 rkl tuoretta meiramia hienonnettuna
2 tl suolaa
muutama rouhaisu mustapippuria myllystä
ruokaöljyä ja voita paistamiseen
Koristeeksi:
200 g puolukoita
lehtipersiljaa
1. Lohko sienet muutamaan osaan ja paista sienet kuivalla pannulla, kunnes kaikki neste on haihtunut sienistä. Sieniä pitäisi olla paistamisen jälkeen noin 320 g. Hienonna sienet pieneksi tehosekoittimella tai veitsellä. Älä kuitenkaan soseuta sieniä.
2. Hienonna keltasipuli hyvin pieniksi kuutioiksi ja raasta valkosipulinkynsi. Freesaa sipulit pannulla pehmeiksi. Keitä peruna kuorineen ja raasta karkeaksi raasteeksi. Sekoita sipulit ja peruna sienten joukkoon.
3. Raasta maalaisleipä tai hienonna tehosekoittimessa hienoksi muruksi. Sekoita maalaisleipä ja kananmuna massaan. Mausta pyörykkämassa hienonnetulla meiramilla, suolalla ja mustapippurilla.
4. Pyöritä noin 28 pyörykkää. Paista pyörykät pannulla öljy-voiseoksessa. Koristele sienipyörykät tuoreilla puolukoilla ja hienonnetulla lehtipersiljalla
Tämä sienivuosi on ollut poikkeuksellinen. Jopa Mäntyharjun sieniä kuhisevat metsät ovat ammottaneet tyhjyyttään. Jostain syystä limanuljaskoja on ollut hurjasti. Tämä sieni on muuten helppo tunnistaa. Tässä vähän lisäinfoa.
TUNNETKO LIMANULJASKAN?
Liilanharmaan lakin pinta on nimensä mukaisesti paksun limakelmun peittämä, mutta kelmu lähtee todella helposti, kun halkaisee jalan ja vetää puolikkaat erilleen ja kuorii limakelmun pois. Toinen todella selkeä merkki on jalan tyven voimakkaan keltainen väri. Limanuljaskaa ei oikein voi näillä tuntomerkeillä muihin sieniin sekoittaa.
Moni siivoaa limanuljaskat jo metsässä, itse kuljen useamman korin kanssa eli laitan nämä omaan koriin ja perkaan sienet vasta mökillä.
Ehkä tästä limasta johtuen tämä sieni on varsin aliarvostettu, vaikka on makoisa, mieto ja rakenteeltaan tattimainen sieni. Maku on hauskalla tavalla hapan, hieman sitruunainen.
Limanuljaska ei tarvitse esikäsittelyä, vaan siitä voi kokata haluamiaan sieniherkkuja heti siistimisen jälkeen.
Limanuljaskoja voi säilöä kuivaamalla ja pakastamalla. Paistan pannulla halkastuista sienistä nesteet pois (tällöin sieni muuttuu kauniin ruskeaksi) ja sujautan ne pakastusrasioihin.
Limanuljaskaa sopii käyttää kaikkiin sieniruokiin, keittoihin piirakoihin ja pastoihin. Ja kuten kaikkien sienien kanssa, sieniä kannattaa miksata ruokaa laittaessa. Näin syntyvät ne makoisimmat sieniherkut
Maista myös:
Sieniragu
Vaaleaorakasmuhennos
Suppilovahverokeitto ilman soseutusta