Kun pastori saarnaa, kannattaa kuunnella. Oppia ikä kaikki.

Kävin maistelemassa läpileikkauksen viiniagentuuri Norexin tuotteista Ranskasta Chileen ja takaisin. Ja keskustelin pitkät pätkät heidän sympaattisen tuoteasiantuntija Juha Rantalan kanssa.  Juhalla sitä informatiivista juttua piisasi. Tästä juontanee nimi pastori.

Tässä parhaita paloja viinitietoutta, mitkä nappasin tilaisuudesta. Viinien maailma on kyllä yhtä pitkä kuin leveäkin. Aina voi oppia uutta.

Nyt tiedän, että ero Chablis ja Petit Chablis-viinien välillä on kasvumaaperässä sekä kasvukorkeudessa. Petit Chablis-viinin rypäleet kasvavat ylempänä, vuoren huipulla, kun taas rypäleet Chablis-viiniin kasvatetaan rinteillä, jossa on lempeämpi ilmasto ja parhaimpien Chablis-viinien maulle niin tärkeä, mineraalinen maaperä. Ylhäällä huipuilla on kylmää,  jopa pakkasta, joten Petit Chablis köynnöksiä ruiskutetaan vedellä talviaikana. Näin silmujen ympärille jäätyy suojaava kuori pahimpien pakkasten ajaksi.

Nyt tiedän tarinan Italian  supertoscanalaisten takana. Aiemmin vain ajattelin, että supertuote on yhtä kuin supertoscanalainen. Mutta aina ei ollut näin. Vaan supertoscanalaiset viinit syntyivät, kun tiettyjä viinejä alettiin valmistaa alueella perinteisen Sangiovese-rypäleen sijaan ranskalaisperäisistä rypäleistä, kuten Cabernet Sauvingnonista tai Merlosta.

Näitä viinejä ylenkatsottiin. Vilkuiltiin aluksi nenän vartta pitkin. Ja ne rankattiin alhaisimpaan luokitukseen, pöytäviinitasolle..kunnes huomattiin, että viinit olivatkin erinomaisia, siis aivan super.  Nimi ja rankkaus piti miettiä uudelleen. Supertoscanalainen siitä tuli. Norexilla on todella herkullinen supertoscanalainen tuonnissa, mutta valitettavasti tämä viini ei ole kuluttajien saatavissa kuin ravintoloissa. Mutta jos törmäät, osta. Lucente on nimi.

Supertoscanalaisista sujuvasti Chinanteihin. Totesin Nipozzano Riserva Chiantia tuoksutellessani, että olen monesti hyvin pettynyt ostamiini Chianteihin. Juha kertoi oman vinkkinsä siihen, miten näistä alkuun hieman kovista punaviineistä saa hedelmää ja maukkautta irti. Hän itse antaa Chiantien hengittää ainakin puoli päivää decanterissa ennen tarjoilua. Brunello Di Montalcinot saavat ottaa Juhan mukaan happea vaikka koko vuorokauden. Ja vielä tarjolle hapokkaita ruokia, tomaattia, omenaa, sipulia, niin kyllä löytyy jo pehmeämpää touchia. Makua. Täytyy kokeilla.

Nyt tiedän myös sen, että jos Italiaan haluaa lähteä viinimatkalle, niin Umbriaa kannattaa harkita. Se on rustiikinen, herkullisten viinien alue vaikkakin Toscanaa tuntemattomampi.  Alkon tilausvalikoimasta saa tämän kyseisen alueen herkkua, Castello Delle Regine Merlot -viiniä, johon tykästyin. Syksyn synkimpinä päivinä suuntaan mökille, korkkaan pullon tätä ja paistan takassa marmoripihvit.

Fanitin Alsacen viinejä tuossa 2000-luvun puolivälin maissa niin, että kävin visiitillä tällä kauniilla alueella. Totesin alueen kuplivaa maistellessani Wolfbergerin Timothée Boltzille (tuolla kuvassa), että kyllä rapsakka Cremant Alsacesta voittaa mennen tullen heikot shampanjat. Helppoja viinejähän nuo ovat, ja en ehkä enää ensimmäisenä Alsace-hyllyä tutkaile, kun haluan maukasta valkoista. Vaan voisin ottaa sitä vaikka Bourgonesta.

Nimittäin yllättävä -positiivisessa mielessä – tuttavuus oli valkoviini Bourgonen alueelta. Ei ehkä meille suomalaisille se tyypillisin suunta, mistä valkkareita katsellaan, mutta wau, mikä viini: Bourgogne Couvent des Jacobins. Hienostuneen tamminen ja maukas. Oikea muotovalio. Tätäkään ei vielä saa Alkosta, mutta mahdollisesti myöhemmin kyllä. Suosittelen!

Muuten, yksi lempiviineistäni, Baron De Leyn Gran Reserva 2005 on jopa vielä parempi kuin viime vuonna hehkuttelemani 2004 vuosimalli.

Loppuun vaihdettiin vielä muutama sana tilausvalikoiman viineistä, joita itsekin mielelläni testailen ja arvostelen. Viiniagentuureilla on vapaat kädet siinä, mitä viinejä he tilausvalikoimaan haluavat laittaa. Kolme lähtökohtaa heillä tähän kuitenkin on eli tilausvalikoimaan pyritään saamaan viiniharrastajille kiinnostavia viinejä, yrityksille yrityslahjoiksi sopivia tuotteita sekä myös tiettyjen brändien tuotteita tukemaan brändäystä.

Selvä, kiitos ja kumarrus. Kaikesta tästä tietoudesta ja virikkeistä virkistyneenä marssin suoraan Kampin Alkoon ja ostin aivan liikaa aivan liian kalliita viinejä. Mutta se sitten jo aivan toinen juttu.