PRESSIMATKA

Me suomalaiset olemme onnekkaita. Vain lyhyen laivamatkan takana, ihan suorastaan kiven heiton päässä sijaitsee monipuolinen, kiinnostava maa, jossa kulinaristin on hyvä olla. Virossa kun aito ruoka on kunnia asia.

Viron matkailu, etenkin Tallinnan, nousee Suomessa esille viinarallin ja spa-käyntien kautta vahvasti. Mutta onhan tämä kohde niin paljon muutakin, mistä soisi enemmän puhuttavan. Ravintolat kehittyvät huimaa vauhtia, työhönsä intohimolla suhtautuvia pientuottajia on lukuisia ja lähiruoka rulettaa. Viron ruokakulttuurilla on vahvat juuret, josta virolaiset ovat hyvin ylpeitä ja joita kelpaa turisteille esitellä.

Virolaisen keittiön ja ruokakulttuurin kivijalka on leipä. Visiittimme alkoikin luonnollisesti Leibur-leipomossa, jossa myös kotimaaamme leipiä rakkaudella leivotaan. Suomalaisilla ja virolaisilla on kuulemma samanlainen leipämaku. Virolaiset itse ovat selkeästi erityisen ylpeitä leivistään ja kotileipä ja pienten leipomojen tuotteet ovat suosittuja (ravintoloissa leipä leivotaan itse ja gluteeniton trendi ei täällä nosta päätään), riistaruoistaan (muun muassa hirvi ja villisika), maitotuotteistaan, savukalastaan sekä siideri- ja olutkäsityöläispanimoistaan. Näitä viittä asiaa he kehottavat ainakin maistamaan Viron vierailulla.

Viron ruokakulttuuri on saanut vaikutteita usealta taholta: ruoassa näkyy perinteinen rahvaan ruokakulttuuri eli sianliha ja kaali pitävät edelleen pintansa keittiössä. Toisaalta hienostuneisuutta ruoanlaittoon tuo 1800-luvun kartanokavaikutteet ja tuon ajan  inspiroivat keittokirjat. Neuvostoaika on luonnollisesti lyönyt ruokakulttuuriin vahvan leimansa (muun muassa majoneesin ja kanan muodossa)  ja tällä hetkellä lähiruoka ja luomutuotanto ovat hyvin arvostettuja Virossa.

Jo matka Tallink Siljalla Tallinnaan tuo esiin tämä raaka-aineisiin pieteetillä suhtautumisen. Baltic Queenillä on useampi ravintola, joihin raaka-aineet hankitaan pientuottajilta Virosta ja myös Suomesta ja ruokakulttuurin vaikutuksen näkyvät kattauksessa. Ne tuodaan laivalle raakoina ja valmistetaan laivan keittiössä.

Torit ovat mielestäni aina paras tapa tutustua siihen, mitä ihmiset tässä maassa oikeasti syövät. Kävimme aivan kiehtovalla Nõmme-torilla lyhyen matkan päässä Tallinnan keskustasta. Vaikka ollaan lähellä kotimaatamme, tarjonta erosi selkeästi. Pikkelöidyt ja savustetuttuotteet olivat selkeästi esillä, tyrniä oli tarjolla muodossa jos toisessa ja vahvaa, herkullista tummaa simaakin maistelin. Torimyyjät olivat mitä ystävällisempiä ja seuraavan kerran, kun tulen päiväristeilylle, nappaan mukaani niitä savustettuja lihoja, mitä Suomessakin kertomansa mukaan työskennellyt torimyyjä kaupitteli. Niihin kun ei ole vettä injektoitu, vaan ovat ehtaa savustettua possua. Ja miten hyvää sellaista!

Maista ainakin näitä – pientuottajat

Vahva trendi Virossa on pientuottajien esiintulo ja suosio. Selkeä trendi näyttää myös olevan, että businesselämässä uraansa tekevät saattavat heittää hanskat tiskiin ja siirtyvät pientuottajiksi tekemään sitä, mitä rakastavat. Tapasimme matkamme aikana ainakin kolme tällaista yrittäjää ja kuulimme mielenkiintoisia tarinoita heidän työstään.

 La Muu Telliskivessa valmistaa herkullisia ja perustajansa Rasmus Raskin mukaan Viron kalliimpia, myös vegaanisia luomujäätelöjä. Rasmus jätti IT- ja pankkimaailman ja nyt intohimona on herkullisten luomujäätelöiden valmistaminen.  

Hieman Tallinnan ulkopuolella sijaitseva Esko Talu-jäätelötalo taas uskoo kermaisen jäätelön voimaan ja maustaa jäätelönsä muun muassa rukiilla. Eskon tila on myös suosittu turistikohde. Tilalla voi ihmetellä maitolehmiä, isoa Bimbo-koiraa, upeaa pihaa-aluetta sekä itse tilan taloa, joka on kaikille virolaisille tuttu, suositun TV-sarjan kuvauspaikka.

Viime vuodet ovat olleet varsinaista pienpanimoiden esiinmarssia maailmalla,  ja  ’craft beerit’ ovat tehneet vahvaa nousua. Tämä trendi on saavuttanut myös Viron markkinat. Pitkän historian omaava Saku-panimo sekä käsityöläisoluita valmistava Põhjala ovat meille suomalaisillekin jo hyvin tuttuja. Molempia merkkejä saa Suomesta kaupoista tai ravintoloista. Saku kokeilee siipiään myös käsityöläisoluiden saralla Antvärk-tuotemerkillään ja Põhjala on näihin oluisiin täysin keskittynyt.

Piskuinen Chocolala, käsityöläissuklaita valmistava kauppa Vanhassa kaupungissa kätkee myös taakseen mielenkiintoisen tarinan. Omistaja Kristi työskenteli huippujuristina Virossa ja Englannissa, kunnes teki urahyppäyksen miehensä kanssa ja nyt luotsaa ihastuttavaa käsityöläissuklaakauppaansa tarjoten vaihtoehtoa massatuotetulle suklaalle. Tänne voit tullaa vaikka kaveriporukalla valmistamaan omia konvehtejasi. Eikä ollut edes vaikeaa!

Tallinnan ravintolat

Tämä aihe on yhtä pitkä kuin leveäkin, sillä Tallinnan ravintolatarjonta on uskomaton. Hieno. Herkullinen. Täällä kulinaristin on helppo olla, sillä vaihtoehtoja mainioista ruokapaikoista on pilvin pimein.

Tuljak on yksi oma suosikkini. Kahden käyntikerran jälkeen tämä ravintola vain jaksaa ihastuttaa. Paikka on trendikäs, ruoka on kekseliästä -mutta ei liian outoa – ja palvelu on erinomaista. Jos tallinnan reissulla olisi aikaa vain yhdelle ravintoalkäynnille, itse suuntaisin silmää räpäyttämättä Tuljakiin…koska Ööbiku sijaitsee hieman kauempana. 

Ööbiku Gastronoomiatalu on TV:stäkin tunnetun, useissa virolaisissa huippuravintoloissa työskennelleen Ants Uustalun ensimmäinen oma ravintola. Ja millainen! Kaveri näyttää Ewan Mc Gregorilta ja on monella saralla lahjakas. Hän osti vanhan maalaistalon, remontoi sen ja suunnitteli ihastuttavan sisutuksen itse. Nyt hän valmistaa siellä  konstailematonta, erinomaisen maittavaa lähiruokaa.

Ravintola on varmasti viehättävin, missä olen koskaan vieraillut ja Ants on huippulahjakas – selkeästi monella saralla. Ööbiku sijaitsee 45 minuutin matkan päässä Tallinnasta, mutta on todella visiitin väärti. Kysyn Antsilta, että miten asiakkaat tänne tulevat. ’No jotkut tulevat helikopetrilla’, hän nauraa. Useimmat tietysti saapuvat autolla ja Ants suunnittele, että jossain vaihessa ravintolan yhteyteen voisi tulla myös majoitustilat asiakkaita palvelemaan.

Kun matkallamme oli mukana maatalousministeriön edustajia, niin käytin tilaisuuden hyväkseni ja kysyin heiltä listaa suosikkiravintoloista. Tässä sitä nyt olisi: Ravintola Rataskaevu, Oko, Ruhe, Noa, Klaus, Korsten nousivat ensimmäisinä esiin Tuljakin vanavedessä.  

Myös katuruoka on nousevassa trendissä Virossakin ja viime kesänä avattiin Tallinnassa Tellisikivessä on tämän herkuttelun keskus. Trendikästä Telliskiven aluetta kehuttiin kovasti ja siellä kokeilemisen arvoisia kuuleman mukaan F-huone, Frenchy, Lendav Taldrik sekä Fabrik. Näiden lisäksi vielä mainittiin Leib resto, Aed, Umami sekä Moon. Ah, eikä sovi unohtaa Kaks Kokka ja Sfàària. Siinä on jo monta syytä useampaan vierailuun naapurimaahamme.

Ja vielä ehtii mennä herkuttelemaan edullisesti Viron perinteikkäimmille ruokamessuille Tallinn Restaurant Weekille, jolloin kaikissa ravintoloissa huippuruokaa tarjolla spesuhintaan. Ateriat ovat ravintoloiden à la carte -annoksista koottuja kokonaisuuksia niin, että ne edustavat kutakin ravintolaa parhaalla mahdollisella tavalla. Ihan juuri voi alkaa klikkailemaan varauksia eli varausjärjestelmä aukeaa viikkoa ennen tapahtumaa. Suosituimmat ravintolat myyvät muutamassa tunnissa koko viikon täyteen, joten hopi, hopi..!  

Ja tiesittekö Hiidenmaan joka elokuisen kahvittelupäivän,  kohvikutepäevadin? Siinä tämän Viron toiseksi suurimman saaren asukkaat avaavat kotinsa ovet kävijöille kahviloiden muodossa ja tämä tapahtuma on nyt levinnyt laajemmallekin Virossa.

Virossa myös valitaan joka vuonna ’virolaisen ruoan alue’ ja Hiidenmaa kantaa tätä arvonimikettä tänä vuonna.

Kaikki, mitä parin päivän aikana koimme ja näimme, oli 50 kilometrin sätellä Tallinnasta. Se onkin sitten kokonaan eri jutun paikka, kun maaseudulle lähdetään..!

Lue lisää:

Visit Tallinn
Tallinnan torit 
Tallinnan virolaiset ravintolat
Vegaaniruokaa Tallinnassa
Tallinn FoodFest 
Tallinn Restaurant Week 1.-7.11.2016