Jotain maukasta

ruokablogi

  • Etusivu
  • Ruokafilosofiasta
  • Kuvauskurssit
  • Reseptit
  • Videot
  • Korkattu
  • Matkoilla
    • Viinimatkat
    • Alsace
    • Barcelona
    • Cadiz
    • Costa Brava
    • Egypti
    • Kööpenhamina
    • Madrid
    • Penedès
    • Pohjois-Espanja
    • Piemonte
    • Sisilia
    • Tukholman ravintolat
  • Yrityksille
    • Jotain maukasta

Firenzestä kaakkoon – Montalcino

18.6.2019 by Mari

PRESSIMATKA

Montalcino, brunello di montalcino

Toscanassa, Montalcinon sievääkin sievemmän keskiaikaisen kylän ympäristössä kypsyvät rypäleet yhteen Italian kuuluisimpaan ja eittämättä maailman arvostetuimpaan viiniin, Brunello di Montalcinoon.  Miltä Montalcinossa näytti, miltä brunellot maistui. Ja ennen kaikkea, mitä tämän ison viinin kanssa nautitaan?

Ei, olet väärässä. Paras pihviviini ei ole se iänikuinen Cabernet Sauvignon. Paras pihviviini tulee Italiasta, Toscanasta Montalcinon alueelta ja kantaa nimeä Brunello di Montalcino. 

Sangiovese-rypäle on hitusen hapokkaana, jopa suolaisen makuisia viinejä tuottavana rypäleenä oman suuni mukainen. Etenkin, kun pöydässä on tarjolla myös syötävää. Tästä rypäleestä on tuokin iso, mutta samettinen laatuviini, Brunello di Montalcino syntynyt herkullisten chiantien lisäksi.  

Biondi-Santi, brunello di montalcino

Kaunis, kauniimpi, Biondi-Santi.

Sangiovesen isorypäleinen lajike, sangiovese grosso kantaa Montalcinossa nimeä brunello. Brunellon historia ulottuu 1800-luvulle, jolloin  Santin (nykyinen  Biondi-Santi) suku kantaa kunniaa ensimmäisten Brunellojen tuottamisesta. 

Montalcino on äärimmäisen viehättävä keskiaikainen kyläpahanen korkean kukkulan päällä. Se sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä Chiantista etelään. Visiittini tälle alueelle oli ensimmäiseni, vaikka Chiantin maastoja olenkin jo useampaan otteeseen tallannut. Se kuuluisa Toscanan valo hivelee täälläkin silmiä. Varjot ovat syviä ja kukkulat kauniita.

Etelään kun on suunnattu, niin Montalcinon alueella päivät ovat kuumia öiden ollessa raikkaan viileitä.  Tämän voi aistia brunelloissa.  Siinä missä chiantit ovat heleänvärisiä, hapokkaita ja raikkaan iisejä ruokaviinejä brunellot ovat toista maata; mahtipontisen täyteläisiä, makumaailmaltaan voimallisia ja tummia, runsaita paketteja. Maaperä on Montalcinossa myös kalkkisempaa kuin Chiantissa ja sangiovesen rypäleklooni on eri kuin Chiantissa, joten toden totta, nyt puhutaan asteen verran lihaisammasta viinistä kuin mitä Chiantissa nautitaan.

biondi-santi, brunello di montalcino, matka montalcinoon

Biondi-Santin kellarissa varjellaan aarteita.

Ihastuin Montalcinoon oitis! Kylä on niin soma, kaikin puolin kävijäystävällinen ja paikka tarjoaa viininystävälle upeita kokemuksia ruoan ja viinin saralla. Yksi visiitin huippukohtia oli 14 huippu-brunellon tasting Montalcinon linnassa sijaitsevassa Enoteca  Fortezzassa. Mikä makumaailmojen kirjo tuohon joukkoon mahtuikaan Biondi-Santin niukoista, ääreishienostuneista brunelloista runsaisiin, lämpimän meheviin brunelloihin. Todella avartava kokemus brunellojen maailmasta. Ja suosikkeja löytyi! 

Maista ainakin näiden laatutuottajien brunelloja: Antinori, Gaja, Biondi-Santi, Tommasi, Franci, Poggio Antico, Madonna del Piano, Albatreti ja Poggio di Sotto. 2010 on erinomainen vuosi eli tähän vuosikertaan kannattaa tutustua juurikin esimerkiksi tastingin kautta.

biondi-santi, brunello di montalcino, matka montalcinoon

Sadunomaista tunnelmaa.

Ja kun hehkuttelin brunelloa maailman parhaana pihviviininä, niin palataanpa asiaan. Valmistin brunellon rinnalle tyypillisesti tarjottavan aterian. Pihvin, kuinkas muuten. Enkä minkä tahansa, vaan kookkaan black angus tomahawkin. Se kelvannee näin juhannuksen lähestyessä lisukkeinaan simppelisti italialaisittain vihersalaatti ja papuja. Muuta ei tarvita ja makunautinto on taattu. Syön lihaa harvoin ja nykyään suosin pihveissä black angus -pihvilihaa sen mureuden ja rasvan antaman herkullisen maun vuoksi.

grillattu tomahawk ja valkopapuja

GRILLATTU TOMAHAWK JA VALKOPAPUJA

1 (black angus) tomahawk
öljyä
suolaa
mustapippuria

Valkopavut:

2 tlk kypsiä isoja, valkoisia papuja
oliiviöljyä
1/2 valkosipulin kynnet
suolaa
mustapippuria

Valmista ensin pavut. Valuta neste pois pavuista. Kuumenna runsas loraus oliiviöljyä pannulla. Kuori valkosipulikynnet, murskaa ne veitsen lappealla puolella ja paista hetki pannulla. Lisää pavut ja kuumenna. Mausta suolalla ja pippurilla. Pidä pavut kuumana sen aikaa, kun grillaat lihan. Valmista toiseksi lisukkeeksi vihersalaatti, jossa sipulia ja rapeaa salaattia, esim. cosmpopolitania. Kaada päälle runsaan etikkainen vinegrettikastike.

Ota liha hyvissä ajoin, vähintään pari tuntia ennen grillausta huoneenlämpöön. Hiero lihan pintaan öljyä, suolaa ja mustapippuria. Kuumenna grilli kuumaksi ja grillaa lihaan hyvä väri  molemmille puolille.  Siirrä liha epäsuoraan lämpöön, laita paistomittari pihvin paksuimpaan kohtaa ja grillaa, kunnes sisälämpötila on noin 54-55 astetta eli pihvi on punainen, mehevä medium. Kääri pihvi folioon ja anna levätä 10 minuutin ajan. Leikkaa pihvi siivuiksi ja nosta tarjoiluastiaan. Tarjoile pihvi kuumien valkopapujen sekä vihersalaatin kanssa.

biondi-santi, brunello di montalcino, matka montalcinoon

Casisano – Tommasin silmäterä.

Viinisuositus: tämä viini suorastaan huutaa rinnalleen isoa, mehevän tummamarjaisaa viiniä, joten lasiin kaadetaan Brunello di Montalcinoa. Monopolistamme löytyy brunelloja edullisimmillaan reilun 30 euron hintaan ja tyyriimmät liikkuvat sadassa eurossa. Yksi tunnettu brunello suomalaisille lienee Tommasin Casisano Brunello di Montalcino , 48,80 euroa. Tommasin Casisano saa kypsyä vähintään kolme vuotta slavonialaisissa, kookkaissa tammitynnyreissä ja pitkä pullokypsytys pehmentää viinit tiukkoja tanniineja. Tommasin Casisano Brunello di Montalcino on kompakti paketti kirsikkaa, nahkaa ja sopivasti karpalon hapokkuutta, jotka nostattavat veden kielelle.  Tämäkin viini on omiaan riittävän mehevän, sisältä kunnolla roseeksi, jollei ihan rareksi jäteyn pihvin kanssa, sillä tällöin napakat tanniinit taittuvat ja marjaisuutta uhkuvan viinin sekä rasvaisen pihvin makukombo on suussa sulavan herkullinen.

biondi-santi, brunello di montalcino, matka montalcinoon

Tastingin pauloissa.

Tiesitkö muuten, että tiukat lait säätelevät brunellojen valmistusta? Brunellot tulevat myyntiin vasta viiden vuoden kypsytyksen jälkeen, riservat vaativat kuusi vuotta. Osan ajasta viinin tulee kypsyä tammitynnyreissä ja osan ajasta pulloissa.

Brunellot ovat kuuluja siitä, että ne kestävät kypsytystä jopa vuosikymmenien ajan.  Tämä ymmärsi, kun pääsimme tutustumaan ikoniseen Biondi-Santiin ja tastingissa maistelimme vuosikerrat 1975, 1995, 2006, 2013 ja 2015. Mainioksi vuosikerraksi tituleerattu vuoden 1975 viini oli edelleen rikas, suuntäyttävän luumuinen ja ryhdikäs viini.

Voin lähes kuulla, kuinka viininystävät tälläkin hetkellä naputtelevat tietokonettaan etsien sopivaa viinikohdetta, minne matkata. Tehdäänpä niin, että kokkaile juhannuksena tämä lihaisa ateria, kaada viiniin herkullista brunelloa ja päätä sitten, saattaisiko kohde olla tuo pieni kylä kukkulan päällä ja sen pienen kylän isot viinit…

Matkan tarjosi Interbrands.

sisältöyhteistyö, kaupallinen yhteistyö

 

 

 

 

 

 

 

 

biondi-santi, brunello di montalcino, matka montalcinoon

Filed Under: ruokablogi Tagged With: brunello di Montalcino, grillattu tomahawk, lisuke pihville, matka Montalcinoon, pihvi juhannuksena, pihviviini

Iisipiisi papulisuke pihville

26.8.2014 by Mari

 

Vielä värikkäitä.

Vielä värikkäitä.

Violetit, liilat tai nuo oikeastaan mustanpuhuvat pavut huutelevat kutsuvasti kaupassa. Kyllä ostan, kun ne ovat niin hienon värisiä.

Sitten niitä ihmetellään ja vähän kypsennetäänkin, kun Evira niin tiukasti määrää. Ah ja voi, tuo ihastuttava väri onkin sen jälkeen muisto vain.

Ekat pavut, ihan juhlaa!

Ekat pavut, ihan juhlaa!

Suomessa on muuten monenmoisia suosituksia, jotka pätevät vain meidän rajojemme sisäpuolella. Juttelen tulevan Philipsin kampanjan muiden pohjoismaalaisten bloggarien kanssa punajuurimehun linkoamisesta. He ilolla linkoavat mehua tuoreesta punajuuresta ja heillä naamat venähtivät ja silmät pullistuivat päästä (no ei nyt sentään, mutta tarinankerronnallisista syistä), kun kerroin, että meillä koto-Suomessa sitä ei suositella. Myrkytysvaaran vuoksi.

Kuten ei suosituksten mukaan myöskään vaha-, leikko-  tai taitepapujakaan ei tulisi raakana narskutella menemään. Ja sitten käy näin, että värit karkaa. 

Kohta kypsiä.

Kohta kypsiä.

Paistetut liilat pavut
2014-08-26 11:20:39
Tallenna resepti
Tulosta
Ainesosat
  1. 1 l papuja
  2. 1 pkt pekonia
  3. mustapippuria
  4. n. 150 g sinihomejuustoa
  5. kourallinen pähkinöitä, esim. pekaanipähkinöitä
Valmistusohjeet
  1. Poista pavuista kannat ja huuhtele pavut. Kuumenna iso pannu tai wokki ja pilko pekoni pannulle, paista hetki. Lisää pavut ja paista ne nopeasti kypsiksi, mutta älä ylikypsennä. Mausta mustapippurilla. Kaada pavut tarjoiluastiaan ja murenna päälle sinihomejuustoa. Viimeistele makuelämys maukkailla pähkinänpaloilla.
Vinkit
  1. Tämä on alkusyksyn lempilisukkeeni grillatulle pihville. Pavuissa ja homejuustossa on riittävästi potkua grillatu lihan maulle. Etenkin pekaanipähkinä sopii tähän makuyhdistelmään hyvin, sillä se on pähkinöistä makein, karamellimaisin.
Jotain maukasta https://www.jotainmaukasta.fi/
Papupurkista, päivää!

Papupurkista, päivää!

Itse kyllä pätkin uuden sadon papuja sellaisenaan salaatin joukkoon ja en koskaan kypsennä papuja läpikypsiksi. Nämäkin liilat kaunottaret saivat jäädä hieman rapeiksi.

Ja rapeuden mukana säilyi häivähdys purppuraa.. 

Filed Under: arkiruoka, vihannekset ja juurekset Tagged With: lisuke pihville, papulisuke, pekonipavut, tuoreet pavut

Yksinkertaisesti – pihvi ja juusto

28.12.2011 by Mari

Pihvi Ciderhouse Arriagan tyyliin.

Joulun aikaan keittiössä on vietetty tovi jos toinenkin. Uuden vuoden juhlassa syödään hyvin, mutta päästetään kokki vähän vähemmällä. Pitäähän aikaa jäädä lasissa poreilevien kuplien ihasteluun, pimeyden rikkovien rakettikukkien katseluun ja tulevan vuoden ennustamiseen tinan valannan avulla. Mutta tämä ei tarkoita etteikö ruoka olisi hyvää. Päinvastoin – tämä annos on yksinkertaisesti upea.

Tämä yhdistelmä juontaa juurensa Italiaan. Lautasella yksinkertaista, kaunista ja hyvää. Ei mitään sen enempää eikä vähempää kuin pihvi, kokonainen pehmeä juusto ja hieman vihreää annosta keventämään. Ja sopiva viini lasissa kokonaisuutta täydentämään. Erilainen yhdistelmä, mutta todella herkullinen.

Tässä ohjeessa käytetty Saint Marcellin-juusto on pehmeä, kypsytetty tuorejuusto, jonka ulkonäkö pettää. Vähän nuhjuisen ja epämääräisen kuoren alta löytyy kipakka, notkea sisus ja se vaatii viiniltäkin voimakkuutta.

Liha voi olla riistaa tai nautaa. Itse tein annoksen naudasta, mutta myös saksanhirvi tai hirven sisäfile sopii mitä mainioimmin.

Ruoka on tyylikäs sellaisenaan eikä kastiketta tarvita. Tein kokeeksi kirsikkaista punaviinikastiketta ruoan kanssa, mutta tarjoilin sen eri astiasta. Kirsikkahillon makuinen kastike toi makeutta voimakkaaseen juustoannokseen, mutta se ei ole välttämätön. Pihvi ja juusto maistuvat sellaisenaan.

Pihvi ja juusto

kokonainen naudan sisäfile, paino syöjien määrän mukaan
Saint Marcellin-juusto/syöjä (tai mikä tahansa riittävän pieni, pehmeä juusto, jossa makua)
rucolaa
granaattiomenansiemeniä

Marinadi lihalle:

Sekoita näistä aineksista suolaisen makea marinadi lihalle. Anna marinoitua vähintään kaksi tuntia.

Hedelmistä kaunein?

loraus punaviiniä
oliviiöljyä
soijaa
mustaherukkahyytelöä
valkosipulinkynsiä
tuoretta timjamia
mustapippuria
worchesterkastiketta

Marinoi liha maukkaassa, hillolla maustetussa marinadissa. Tämä tuo pienen makeuden lihan pintaan, mikä sopii juustolisukkeeseen. Ota liha huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen paistamista.

Paista voissa lihan pintaan kaunis väri ja laita liha uuniin 175 asteen, kunnes sisälämpötila on n. 54 astetta. Kääri sisäfile vielä hetkeksi folioon ja leikkaa se sitten kauniiksi viipaleiksi.

Pese tällä välin rucola, raaputtele granaattiomenasta siemeniä ulos ja asettele lisukkeet väripilkuiksi lautaselle. Hieman oliviöljyä päälle ja pari pisaraa balsamicosiirappia. Salaatti on siinä.

Kuumenna juusto kevyesti 200 asteisessa uunissa. Saint Marcellin on valmiiksi pienessä uunivuoassa, mutta mikäli löydät kivan juuston ilman vuokaa, voit tehdä sen pintaan tyylikkäät raidat kuumalla ritilällä.

Yksinkertaisen tyylikäs annos valmistuu vaivatta ja vähällä. Kokki ehtii hyvin korkata mieluisan punaviinin ruoanlaiton ohessa. Toscanasta tuleva Poggio al Tufo Rompicollo on suosikkini grillatun vasikanlihavartaan kanssa, mutta on siinä riittävästi potkua myös tälle annokselle. Viinin marjaisuus sointuu Saint Marcellainin tuhtiin makuun.

Juuston lämmitellessä uunissa siemaillaan hieman viiniä, Bruno Mars laulaa tuskaisena kranaateista ja tämähän sopii, kun mehukkaan granaattiomenan siemenet ovat annoksen kauneuspilkkuina.

Pihvi ja juusto. Tällä simppelillä yhdistelmällä onnistut valmistamaan uuden vuoden tarjoilun, joka muistetaan. Ja jätät maukkaat hyvästit menneelle vuodelle.

Filed Under: hedelmät ja marjat, juustot, liha ja riista, viini Tagged With: äitienpäivä, kokonainen naudan sisäfile, lisuke pihville, naudan pihvi, pihvi, rucolasalaatti, ruoka uudeksivuodeksi, ruokablogi, uusi vuosi

Jotain Maukasta

Maistele ruokaentusiastin ja viininystävän whole food-maailmaa kuvina, arvosteluina ja resepteinä. Twistillä, mutta pingottamatta. Teksti, reseptit ja kuvat: © Mari Moilanen mari@jotainmaukasta.fi

mari moilanen
  • Näytä pages/Jotain-maukasta/286570568021674:n profiili Facebook palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Twitter palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Instagram palvelussa
  • Näytä jotainmaukasta:n profiili Pinterest palvelussa
  • Näytä UCr--SjxJzrpeA7_j50plOlw:n profiili YouTube palvelussa
pink lady highly commended, food photo award
pink lady food photographer of the year 2018, pink lady

Jotain vailla?

Viimeksi kokkasin

  • Riistapata on talven paras
  • Crunch wrap-pelti – TikTokista tuunattu
  • Enchilladapannu – iisimpää ei ole
  • Uunirisotto peurabolognesella hurmaa!
  • Suklaamousse suolakinuskisydämellä – vain ystäville

Reseptit

Kännykkäkuvauskurssit 2021

ruokakuvia kännykällä, ruokakuvauskurssi 2019

Apropoo

I will not eat oysters. I want my food dead - not sick, not wounded - dead. Woody Allen

Mitä kaikkea?

aamiainen brunssi gluteeniton leivonta grillaus grilliruokaa hirvireseptejä hortoilu jotain maukasta joulu joulun jälkiruoka jälkiruoka jouluksi kalaneuvos kalareseptejä kaupallinen yhteistyö kesäruokaa kesäsalaatti kurpitsa kurpitsareseptejä kurpitsaruokia lisuke riistalle omenajälkiruoka parsa parsareseptejä perjantaipullo pressimatka pääsiäinen pääsiäisherkkuja ravintolaelämyksiä riistareseptejä ruoka ruoka- ja viiniblogi ruokablogi ruokakuvaus ruokakuvauskurssi ruokakuvausworkshop ruokalahjat samppanja sisältöyhteistyö sitä parempi soppa uusi vuosi vappu viiniarvostelu villiyrtit yhteistyö äitienpäiväkakku

Klikkaa portfoliooni

mari moilanen portfolio, mari moilanen photography, food photography

Copyright © Jotain Maukasta