PRESSIMATKA

Kurpitsarisotto on taivaallista. Mutta mä mitään risottoa ole osannut tehdä. Olen vain luullut osaavani. Mutta nyt, saanen esitellä, maailman paras risotto eli kurpitsarisotto à la  Michelin-tähtikokki Davide Botta.

Olen oikeasti aina ollut sitä mieltä, että risotot ovat bravuurini. Onhan risotto lempiruokaani tartarpihvin lisäksi.

Osaan jättää risotot huikean löysiksi -risottoni ei koskaan ole keko – riisin hienon al denteksi – purutuntumaa löytyy – ja viinissä, juustossa tai voissa en säästele.

No, kävinpä sitten tällä viikolla Veronassa pressimatkalla tutustumassa perheomisteisen Pasqua-viinitalon viineihin. Eritoten Amaroneihin, näin sopivasti joulun lähestyessä.

Mainio Riccardo Pasqua, juuri Jenkeistä takaisin Italiaan kotiutunut toimitusjohtaja kyseisessä yrityksessä, kuljetti meitä pitkin poikin Veronaa ja visiteerasimme muutamassa hänen suosikkiravintolassaan, kuten tässä ihastuttavassa L’artiglieressä.

Tämä on Davide Bottan, Bresciasta kotoisin olevan huippuchefin, omistama ravintola. Davide itse oli paikalla ja piti meille kokkausnäytöksen, siitä, miten hän risoton valmistaa. Ja tässä vaiheessa totesin, että mämitäänoletiennyt. Tai lähinnä, että kuinka herkullista risottoa Davide tekekään täysin eri tavalla kuin mitä perinteisesti risoton tekemisestä opetetaan. Jatkossa risottoni syntyvät tällä tavalla.

Tähän muuten sivuhuomiona se, että sain hetki sitten lukijapalautetta meilillä ja luki oli närkästynyt siitä, että en noudata ‘perinteisiä periaatteita‘ tietyssä reseptissä.

Tämähän ei vakilukijoilleni ole yllätys, koska tyylini nimenomaan on se, että teen kaiken twistillä, kokeillen, rajoja rikkoen. Ei mulla ole mitään rajoja ruoanlaiton suhteen. Se on se mun juttuni. Jos perinteisiä reseptejä etsii ja haluaa, niin niitä on netti täynnä. En kanna omaa korttani enää tähän reseptikekoon.

Mutta se siitä.  Palataan takaisin – ei todellakaan perinteisellä italialaisella tavalla valmistettuun – mutta kuitenkin maailman parhaaseen risottoon.

Näin valmistat maailman parhaan risoton Davide Bottan ohjeiden mukaan:

1. Kuumenna riisiä kuumalla pannulla ilman rasvaa, sekoita puukauhalla (unohda sipulin ja riisin freesaaminen kuumassa öljyssä)
2. Lisää runsaasti proseccoa nesteeksi (enemmän viiniä kuin kasvislientä). Davide kaatoi risottoon pullollisen Pasquan herkullista Romeo & Juliet Proseccoa. Tätä ei saa Suomesta, mutta toista, risottoon sopivasti sitruunaista ja hapokasta Pasqua Proseccoa kyllä löytyy.
3. Lisää voi jo risoton kypsennyksen alkuvaiheessa. Näin voi kypsyy ruokaan ja edesauttaa kermaisen rakenteen syntymistä
4. Sekoita riisiä vispilällä, ei puukauhalla. Riisi on Daviden mukaan kuin kermaa, joten siihen käytetään vastaavanlaista työkalua kuin kermaa vatkatessa. ja vatkata saa ihan kunnolla. 
5. Käytä juustona parmesaanin sijaan Grana Padanoa. Tämä juusto on vähemmän suolaista ja hieman miedomman makuista kuin parmesaani. Davide käytti luonnollisesti tätä juustoa myös siksi, että se on paikallista.
6. Kypsennä risottoa maksimissaan 18 minuutin ajan. Ei meillä Suomessa saa edes ravintoloissa niin rouheaa risottoa kuin Italiassa. Riisissä todella on vielä rapea sydän. Meillä purraan pehmeää.
7. Tarjoa risotto lämmitetyltä lautaselta, ei kulhosta ja levitä risotto ohueksi kerrokseksi lautaselle.
8. Kurpitsasose on vain yksi mauste. Vain mielikuvitus on rajana siihen, mitä tuossa vaiheessa risottoon haluat lisätä.

 

En malttanut. Saavuin eilen illalla kotiin. Tulin tänään studiolle ja paiskin menemään akuuteimmat kirjoitusjutut ja sitten – keittiöön. Kurpitsoja mulla notkuu joka nurkassa, mutta kipaisin kaupasta hakemassa Grana Padanoa. Nyt tehdään kurpitsarisotto.

Ja kyllä. Tällä huimasti Daviden mittamääristä pienennetyllä ohjeella syntyy huikean kermaisen rakenteen omaava, lempeän makuinen ja mainion al dentemäisyyden omaava kurpitsarisotto. Kiinnitin huomiota siihen, että sipulipyre edesauttoi kermaisuutta, kuten myös voin lisääminen jo alkuvaiheessa, mutta suurin merkitys on selkeästi vispilällä. Olen aina ennen sekoittanut risottoa puukauhalla, en koskaan enää!

Jos oikein haluat makuhermoja kutkutella, niin koristele kurpitsarisotto rapeaksi paistetulla pekonilla ja murskatuilla amarettikekseillä. Näin Davide meitä hemmotteli.

Syvä huokaus. Tuo kurpitsarisotto oli niin hyvää. Kuten myös kaikki muut ruoat, mitä kyseisessä ravintolassa söimme..!

Pysypä kuulolla. Lisää juttua Veronasta, Pasqua-viinitalosta ja viineistä tulossa blogiin.

Matkan tarjosi Altia.