En tiennyt, että Pohjanmaalta ponnistaa muita, puolialastomina viljapellossa rypeviä komistuksia kuin Lauri Tähkä.
Mutta niin näyttää tulevan. Ihan viisin kappalein. No, ei ne kaikki nyt sieltä Pohjanmaalta ole kotoisin, mutta tällä maineella on kuitenkin hyvä ratsastaa.
Maanantaina Alkon tilausvalikoima kasvaa kahdella kotimaisella tuotteella, Kyrö Distillery Companyn Napue-ginillä ja Juuri-ruisviskillä. Maistelin näitä tuotteita Olutexpossa ja jututin yhtä näistä – tällä kertaa vaatteissa olevaa – kaveria eli Mikko Koskista, joka vastaa yrityksen markkinoinnista sekä ginin tuotekehityksestä.
Mikko kertoo, että villi ajatus kotimaisesta viskistä lähti kytemään – missäs muualla kuin – saunassa. Kaverukset lauteilla ja loppu on historiaa.
Mutta, mutta. Kyllä tässä on kaikki osaset niin kohdillaan ja pieteetillä suunniteltu, että ei tämä touhu ole pelkkää saunapäähänpistoa.
Itse kiinnitin huomiota todella tyylikkäisiin tuotteisiin, laseihin ja markkinointimateriaaleihin. Viimeistä piirtoa myöden tyylikästä settiä. Jopa tuotteiden fontti on itse suunniteltu. Nämä pojat tähtäävät korkealle!
Kolmelle tämä on jo päätoiminen työ eli toimitusjohtajalle, tislaajamestarille sekä juuri Mikolle itselleen. Mutta antaa Mikon kertoa vähän lisää siitä, miten kaikki alkoi parisen vuotta sitten. Siellä saunan lauteilla.
Kerro vähän teidän taustoistanne. Miten suomalaiset kaverit voivat osata tehdä viskiä ja giniä?
’Olimme Miika Lipiläisen ja Heinilän Mikon kanssa samassa saunassa pari vuotta sitten. Miika maistatti meille ruisviskiä, jonka oli tuonut Lontoosta.’
Miika, tuleva toimitusjohtaja, siis oli intohimoinen viskiharrastaja jo entuuudestaan. Tästä kertoo myös se, että hän oli teettänyt oman viskikaapin puusepällä.
’Yhdessä ihmeteltiin, että minkä takia kukaan ei tee ruisviskiä Suomessa. Saman illan aikana päätettiin perustaa Rye Rye Oy, joka lähtee tekemään Rye Rye-viskiä ja Gin Gin-giniä.’
Yllättäen seuraavanakin aamuna kaikki olivat samaa mieltä.
Kun vielä Isokyröstä löytyi sopiva tyhjä tila, Kyrönmaan Osuusmeijeri, niin asiaa alettiin vakavasti viedä eteenpäin. Mukaan rekrytoitiin pari muuta kaveria eli Helsingin yliopistolla levien käyttöä biopolttoaineissa tutkinut Kalle Valkonen sekä Kiinaan, Etelä-Koreaan sekä Kazakstaniin logistiikkayrityksiä perustanut Jouni Ritola.
Mihin tähtäätte?
’Siihen että teemme maailman parasta ruisviskiä ja ruisginiä kymmenen vuoden päästä.’
Nöyrin aikein ei hommaan siis ole lähdetty. Ja kuten mainitsin, se näkyy kaikessa.
Tuotteita on jo myynnissä myös ulkomailla eli muutamassa baarissa Japanissa, muualle Aasiaan on myös mennyt muutama tynnyri. Myös Master of Malt-verkkokaupassa on tislaamon tuotteita tarjolla.
Tuotteita on tällä hetkellä siis kaksi, Napue ja Juuri, ruisviskin alku.
Miten tuotteiden nimet syntyneet ?
’Viskipuolella meillä oli tämän vuoden Uisgessa nimikilpailu ja ehdotus Juuri tuli yleisöltä’.
’Napue taas on kylän nimi aivan tislaamon vieressä. Siellä käytiin Napuen taistelu vuonna 1714, jossa venäläiset jyräsivät Ruotsi-Suomen joukot. Tätä 300-vuotispäivää juhlistettiin nimeämällä gini kyseisen paikan mukaan. Taistelupaikan lähistöltä on kerätty myös osa ginissä käyttämistämme yrteistä eli koivunlehdet ja mesiangervo, Mikko kertoo.
Uusiankin tuotteita on tuloillaan. Juuri-nimestä kehitettiin tulevan tuotteen eli kuusi kuukautta kypsytetyn, mutta ei vielä viskin vaatimaa kolmen vuoden kypsyyttä saavuttanut juoma eli Verso. Lisäksi pojilla on Koskue-niminen kypsytetty gini.
Tislaamon gini yllätti ja ilahdutti kotimaisella säväyksellään. Maussa maistui selkeästi kotimaiset mausteainekset.
Mistä lähti idea lisätä giniin muun muassa karpaloa, katajanmarjaa ja koivunlehtiä?
’Kävin Kaliforniassa Saint George-tislaamolla ja heillä on gini, johon olivat vanginneet läheisen erämaa-alueen tuoksuja juomaan. Jäin miettimään, että minkälaisia tuoksuja suomalaisessa kesässä on ja mitkä hetket luonnossa ovat kaikkein miellyttävimpiä’, Mikko kertoo.
Ja toteaa samaan hengenvetoon, että ’koivunlehdet ja mesiangervo yhdistettynä katajanmarjaan tuovat positiivisia asioita, kuten havumetsän, niityn ja saunavihdan mieleen. Tyrni ja karpalo taas tasapainottavat makua tuoden omat pienet kompleksisuutensa.’
Se, mihin itse kiinnitin ensimmäisenä huomiota, oli tuotteiden silmiinpistävän tyylikäs ulkoasu. Kysytäänpä tästä vähän lisää.
Kuka vastaa trendikkäästä brändistä ja ulkoasusta?
Mikko kertoo itse olevansa vastuussa brändistä ja kehuu tuotteiden lookista vastaavaa,Werklig-toimiston Anssi Kähärää on suureksi tekijäksi. Hän muun muassa rakensi tuotteiden fontin Napuen taistelun muistomerkin pohjalta.
Kun miettii tätä koko Olutexpon ympärillä pyörinyttää huimaa kohua, voi vain arvata, että alku on myös tässä hommassa ollut hankalaa. Ja Mikko myöntelee.
Mitä ongelmia olette kohdanneet tämän parin vuoden aikana? Mikä on ollut vaikeaa?
’Byrokratian läpikäynti ja tietysti tislaamon rakennusurakka olivat työläitä. Vaikeinta on ehkä ollut alkoholimarkkinointilaki tai oikeastaan sen aiheuttama epätietoisuus. Myynninedistämistä ei saa tehdä, mutta yrityskuvamarkkinointia kyllä.’
’Pahimmillaan tuo vankistaa olemassaolevien tuottajien asemaa ja uuden tuominen on hankalaa’, Mikko miettii. ’Ginin kehittäminen oli hankalaa myös, koska pieni muutos jossain mausteessa vaikuttaa kaikkiin muihin’.
’Mutta kaikkeen, mitä olemme tehneet, olemme tyytyväisiä’, hän toteaa pientä ylpeyttä äänessään.
Tai ei oikeastaan edes pientä. Mitä sitä nöyristelemään. Nämä kaverit tekevät työtään sydämellä, tekemisen ilosta ja se näkyi sekä ennen kaikkea maistui!
Kuvat: Kyrö Distillery Company