Aurinko porotti kuumasti. Mallasohrat huojuivat kevyessä tuulessa. Me puhuimme joulusta.
Sinebrychoff järjesti yhdessä Viking Maltin ja Raisioagron kanssa jo toistamiseen kilpailun siitä, minkä tilan mallasohrasta jouluolut pannaan. Voitti napsahti Hollolaan. Nyt voitto-ohrasta tehty olut on jo käymässä ja se tulee kauppoihin lokakuussa.
Kylä-Tikkalan kantatilan isäntä, Juha Uotila myhäilee. Voitto tuntuu hyvältä. Juha kun hoitaa tilansa työt pääasiassa yksin. ’Isä totesi aikoinaan, että ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot. En tarvitse kuin hyvän puimurin ja traktorin, niin niillä pärjää.’ Juha tuumaa, että nykyajan maanviljelijät panostavat aivan liikaa välineisiin.
En yhtään ihmettele, että juuri Juhan tilan mallasohra oli yhdeksästä osallistujasta se paras. Koko maatila pihoineen ja rakennuksiin on todella kaunis ja pieteetillä hoidettu. Isäntä näyttää freesiltä ja urheilulliselta ja selkeästi tekee tarmolla sen, mihin tarttuu.
Marja-Liisa Weckström Sinebrychoffilta kertoo, että mallasohra kilpailutetaan, koska näin halutaan nostaa viljelystyön arvostusta ja korostaa jouluoluen suomalaisuutta. Kylä-Tikkalan tilan mallasohra täytti kaikki asetetut laatukriteerit: ohran proteiinit olivat kohdillaan, jyvän koko oli riittävä ja itävyys oli hyvä.
Keskitumma ja täyteläinen jouluolut on 100 % suomalainen tuote ja raaka-aineina käytetään ainoastaan vettä, mallasta, humalaa ja hiivaa. Yhteensä tätä kausijuomaa pullotetaan n. 3 miljoonaa pulloa.
Muun muassa jouluoluen tuotepäällikkönä Sinebrychoffilla työskentelevä Anikó Lehtinen oli suunnitellut jouluoluen makuun sopivat kesäisen lounaan, joka oli taidolla valmistanut heinolalainen Pitopalvelu Tolvanen.
Kaikissa ruokalajeissa – mätisaaristolaisleivissä, lohipastramisalaatissa, täytetyissä kanamunissa ja maitosuklaamoussekakussa – oli raaka-aineena käytetty jouluolutta. Ja hienosti, mielestäni. Itse olen juottanut olutta vain possulle, mutta tästä sain hienoja ideoita tuleviin, oluthöyryisiin kokkailuihin. Tässä joulua odotellessa.