Myöhään kerätyistä rypäleistä valmistuu makeimmat viinit.
Hunajaa, nektaria ja kukkasten tuoksua. Paksua, tahmeaa tai imelää kuplilla. Kullanväriseksi tiivistynyttä, tummanpunaista tai pinkkiä. Kunhan se on makeaa. Jälkiruoissa oma makumaailmani nauttii sokerisuudesta. Niin lasissa kuin lautasella.
Yhtälailla kuin pääruoan kanssa tahtoo viinin, joka nostattaa ruokanautinnon huippuunsa, niin myös jälkiruoka kaipaa arvoistansa juomakumppania. Monesti tosin ruokailun jälkeen on jo makuaistit ja ruokahalu niin tyydyttyneitä, että jälkiruoka ei saa osakseen ansaitsemaansa arvostusta.
Jos täytyy siis pysähtyä meditoimaan kullankeltaisten nektarien ääreen tai varastettava aikaa Moscato ja macarones-hetkelle. And life is so sweet.
 |