Suomen Blogimedia

Mainosyhteistyö

Jotain maukasta

ruokablogi

28.7.2014
by Jotain maukasta
1 Comment

Viineistä ja autoista

Kesätunnelmointia.

Kesätunnelmointia.

Tämän viinin etiketti on viehättävä. Ja sillä on merkistystä.

Hankalan nimen omaava (onneksi ei tarvitse tiskiltä käydä enää ripaisessa ostamassa) puupulloksi ristimäni espanjalainen punkku,  Garnacha Salvaje del Moncayo:n pullo huokuu metsäistä tunnelmaa.  Tahi juurevuutta, melkein tunnen nenässäni mullan tuoksun, vaikka tässä tapauksessa se taitaa olla lakritsin tuoksu..

Joku varmaan tälle tuhahtelee, mutta mielestäni kaunis viinipullo on viinin maun lisäksi myös tärkeä. Sehän on vähän sama asia, kun autofriikit ostavat autoa, niin pitäähän muotoilun olla kunnossa suorituskyvyn lisäksi.

Itse en autoista ymmärrä tuon taivaallista. Ajan sujuvasti automaattivaihteilla, istun mielelläni apukuskin paikalla kommentoimassa ja silmääni miellyttää sellaiset hassut autot kuin Klein bussit, madalletut kuplavolkkarit ja ne, vanhat pompannapit, joilla edesmennyt isoisäni ajeli meille kyläilemään. 

Viineistä ymmärrän vähän enemmän.  Tai no, ainakin olen niistä huomattavasti enemmän kiinnostunut. Autohan on vain kulkuväline siinä missä  nuhjaantunut Jopokin. Viini taas on monta tuhatta vuotta vanha nautintoaine. Osa eurooppalaista sivistystä.

Koko viininjuomistilanne on osien kokonaisuus: seura, tilaisuus, ilman lämpötila, oma fiilis, pullo ja sisältö. Kaikki vaikuttavat kokonaisuuteen ja kokonaisnautintoon. Kun yksi osanen puuttuu, makukin muuttuu. Näin se vain menee.

Jokainen on varmaan kokenut tilanteen, jossa rentouttavalla ulkomaanmatkalla on nauttinut jotain supersuperherkullista viiniä (kruununkorkillista, kuumalla hiekkarannalla, pelikorttia pelaten) ja se on tuntunut sillä hetkellä siltä maailman parhaalta juomalta. Tätä viiniä sitten kääritään likapyykkiin, kuorrutetaan muovikassilla, sullotaan täyteen matkalaukkuun ja halutaan viedä palanen taivasta takaisin kotimaahan. Kotimaassa pullo avataan, kun tilanne on juuri se oikea, jalat hieman irti maasta ja tunnelma juhlava.

Mutta voi itku, urkki purkista tavataan. Mitä kuraa sitä onkaan tullut kotomaahan raahattua. Olisi pitänyt vain ostaa vielä ne yhdet kengät ja jättää viinit lähikaupan hyllylle.

Metsän ja meren tunnelmaa, marjan makua.

Metsän ja meren tunnelmaa, marjan makua.

Mutta palataan tähän puupulloon. Garnacha Salvaje del Moncayo tulee Espanjasta, Aragonin ja Navarran rajamailta Ribera del Queilesista. Viini on keskitäyteläinen, mutta ei todellakaan mikään lussukka, vaan voimallinen, marjaisa ja sinertävän punainen viini, joka kyllä haluaa ruokaa seurakseen. Kaikki grillissä kärissyt tai muhevan maukas ruoka lempeyttää viinin makua ja luo maukkaita makuelämyksiä. Ja kuinka kauniin kattauksen pullon ympärille voikaan rakentaa.

Olen sitä mieltä, että suurin osa viinipulloista on hieman valjuja, tylsiä ja värittömiä. Toimivan ulkoisen ja sisäisen kauneuden omaavan juoman löytäminen vaatiikin paljon tutkimista ja maistelua. Ihan elämän mittainen homma, kyllä.

Ihailen muuten ravintola Tocan omistajan Elinan taitoa tässä lajissa. Hän myös kiinnittää huomiota pullon ulkonäköön maun lisäksi – ei ikinä sen kustannuksella –  ja onnistuu tässä hyvin. Parhaiten Elinan löydöistä on jäänyt mieleen Messin pelipaidan muotoisella etiketeillä koristeltu Leo-viinipullot sekä Grinder Pinotage.

Omista löydöistä mieluisa ja silmää miellyttäviä kokonaisuuksia ovat Bodegas Hablan pysäyttävän yksinkertaiset Habla-viinit, Andre Clouetin Millesime 2008 :n leopardikaulainen, turkoosietikettinen pullo sekä Parés Baltàn naissukulaisten nimiä kantavat tyylikkäät viinipullot. Sekä nyt tämä metsän sävyjä toistava Garnacha.

Huomasin muuten, että koko kesäni on tämän viinipullon värinen. Kuvat jutussa ovat kännykkäräpsäisyjä tältä kesältä. Vihreää, sinistä. Metsässä hortoilua, meren katselua. Huomaatko värimaailman yhdenmukaisuuden?

Nyt, kun asiaa tässä tarkemmin mietin, niin näissä kaikissa mainitsemissani pulloissa on myös jotain sellaista sympaattista, hieman hassua ja persoonallista, mitä on myös noissa autoissa, joista tykkään. Löytyykö tässä yhteys? Automaku = viinimaku?

Millaisesta viinistä mahtaa pitää Ferrari-kuski? Entä mitä löytyy Toyota-miehen takaluukusta? Pitääkö Porschella ajava jäännössokerisesta Rieslingistä?

Tätä sopii tutkia edelleen..

25.7.2014
by Jotain maukasta
2 Comments

Meksikolaismeininkiä

Kesän kotitekoista pikaruokaa.

Kesän kotitekoista pikaruokaa.

Täällä purraan nachoksia. Entä siellä?

Aivan käsittämätön kesä tästä kehkeytyi. Aamusta alkaen kuumaa kuin Meksikossa. Päivän rutiinit kulkevat samaa rataa.  Ylös, kun muut vielä nukkuvat ja nautinnollinen uintihetki lämpimässä paisteessa. Kuivattelua, kesän kauneuden ihmettelyä. Kun muita pörröpäisiä kesänviettäjiä alkaa vaellella pihamaalla, on aika lähteä laittamaan aamiaista. Se katetaan laiturille, jos joku jaksaa kantaa tarjoilut sinne asti. Välillä jäädään puolitiehen.

Sitten otetaan hyvä asento kohti aurinkoa tai varjosta, miltä nyt sattuu tuntumaan. Sitten tulee lounasaika. Kuumuudesta johtuen tämäkin keittiöenkeli on laiskistunut ja ei oikein hellan äärellä jaksa kauaa seistä. Ja johtuuko säästä, mutta koko ajan tekee mieli meksikolaista mättöä. Suolan takia, varmaan.

Eilen latasin uunin kestävään paistinpannuun nachoksia ja raastoin päälle syvän oranssia cheddaria. Sitten vähän jalopenoja, oliiveja ja itse tehtyä tomaattisalsaa ja perinteinen nachos-annos saapui pöytään.  

Rapea kuori, juustoinen sisus.

Rapea kuori, juustoinen sisus.

Marjaisia margaritoja on nautittu viilennykseksi. Toissa päivänä lounasaikaan paistoin rapeita, täytettyjä tortilloja. Ja voi sitä iloa, kun kaupasta taas löytyi lehtikaalia. Tuoretta, kotimaista vielä! Joten nämä paistetut tortillat saivat lehtikaalia mausteeksi. Mmm..rapea, nachosmainen kuori ja pehmeän juustoinen sisus. Kyllä kelpasi!

Paistetut tortillat
Print
Ainekset
  1. 1 pkt pieniä (n. 15 cm halkaisija) maissitortilloja
  2. reilu 100 g oranssia cheddaria
  3. 4 lehtikaalilehteä ohuina suikaleina
  4. 4 tomaattia kuutioituna
  5. 1 punasipuli ohuina viipaleina
  6. 1 ruukku korianteria
  7. 1/2 tlk mustia papuja
  8. chili
  9. voita paistamiseen
  10. lisäksi ranskankermaa
Ohje
  1. Poista lehtikaalista ruoti ja silppua se aivan ohuiksi suikaleiksi. Pilko muut vihannekset, raasta cheddar karkeaksi raasteeksi ja silppua korianteri. Leikkaa chili renkaiksi.
  2. Kuumenna paistinpannu tai grillissä parila ja laita sille nokare voita. Laita pannulle yksi tortilla lettu ja täytä toinen puoli letusta seuraavasti: ensin kerros cheddaria, sitten sipulia, tomaattia, lehtikaalia ja chiliä ja lopuksi jälleen kerros cheddaria. Käännää toinen puoli tortillasta täytteiden päälle.
  3. Paista ensin rapeaksi toiselta puolelta, käännä varovasti lastalla ja paista toinen puoli. Tarjoa kuumina ranskankerman kera.
Vinkit
  1. Laita täytteeksi mitä lystäät, mutta laita aina ensimmäiseen ja viimeiseen kerrokseen cheddaria, sillä sulava juusto liimaa kokonaisuuden siistiksi paketiksi.
Jotain maukasta http://www.jotainmaukasta.fi/
Ei tämä Meksiko-dieetti yhtään hullumpi ole. Tosin tänään täytyy saada possua. Sellainen siiderissä kypsytetty kelvannee.. 

22.7.2014
by Jotain maukasta
1 Comment

Parasta possua

Juustoateria.

Juustoateria.

Paljon parhautta tänä kesänä.

Paras grillikana, check. Paras grillipihvi, check. Paras possu, check, check, check!

Kyllä. Possu saa makua grillistä ja tänä kesänä on syöty kolme erinomaista possuateriaa.

Jaan tässä yhden makuhermoja erityisesti kutkuttaneen, grillissä kärisseen juustopossun ohjeen, joka syntyi Sami Tallbergin kirjan inspiroimana.

Emmentalpossu
Print
Ainekset
  1. 600 g possun sisäfileetä
  2. n. 1 dl spelttivehnäjauhoja
  3. 1 rkl tuoretta timjamia
  4. sormisuolaa
  5. mustapippuria
  6. 400 g raastettua mustaleimaemmentalia
  7. 4 kanamunaa
  8. öljyä ja voita paistamiseen
Ohje
  1. Leikkaa sisäfile paloiksi ja nuiji paloja hieman litteämmäksi niin, että syntyy pienet pihvit. Raasta emmentaljuusto. Sekoita lautasella spelttijauhoihin timjami, suola ja mustapippuri. Laita yhdelle lautaselle raastettu juusto ja toiselle kanamunat, joiden rakenteen vatkaan kevyesti rikki.
  2. Kasta possunpihvit ensin jauhoseokseen ja pyörittele pihvi huolellisesti jauhoissa. Kasta pihvi sen jälkeen munaseokseen molemmin puolin ja lopuksi pyörittele pihvi juustossa. Painele juustoa tiiviisti kiinni pihviin.
  3. Paista pihvit parilalla öljyssä ja voissa kullanruskeiksi.
Vinkit
  1. Tarjoa pihvit raikkaan kesäsalaatin kanssa.
Jotain maukasta http://www.jotainmaukasta.fi/
Melkein nauttisin tämän aterian kanssa vain raikasta salaattia ja jotain kivaa roseeviiniä. Tämä, Gaudito Garnacha Rosado 2013, maistui erinomaiselta saaristossa, on lempiseuduiltani Cataloniasta ja viinin väri on syvän kirkas punainen, kuten kunnon roseeviinissä kuuluukin.

Kepeää, helppoa.

Kepeää, helppoa.

P.S Mikäli liikut Mäntyharjun seuduilla, tsekkaa tuorein Pitäjänuutiset. Sieltä löytyy se paras grillatun lohen ohje ja juttua tutusta bloggarista, jonka kirjan julkaisuun on enää vajaa kuukausi.

Nyt jännittää!