Suomen Blogimedia

Mainosyhteistyö

Jotain maukasta

ruokablogi

15.4.2014
by Jotain maukasta
2 Comments

Ihmeellinen muna

Twiit!

Twiit!

Onkohan mikään ruoka niin mainio pakkaus kuin tuo kanamuna on?

Sillä saa kakkutaikinat kuohkeiksi ja marengit pulleiksi, aterian valmistettua tuosta vain ja ilman kanamunia ei syntyisi yhtään creme bruleétä, creme caramelia saati sitten pannacottaa.

Tulin tänään siihen tulokseen, että kanamuna on se tärkein raaka-aine.

Tulevana pääsiäisenä meinaan vaihteeksi vain lekotella, kun hellettä luvattiin (!?) ja piipahtaa järvessä, mikäli tuo on jo auki. Joten ruokapuoli tulee olemaan juurikin munapainotteista. Aamiaisella hottia kokkelia munakuoresta.

Illalla sitten ruoaksi keväinen parsamunakas kylmäsavulohen kanssa. Lasillinen kuplivaa kylkeen.  Jälkkäriksi raparperi-pannacottaa – mikäli raparperia jostain jo saan käsiini. 

Kaunis ja keväinen.

Kaunis ja keväinen.

Parsamunakas
Tulosta
Ainekset
  1. 1 nippu parsaa
  2. 4 rkl ricottaa
  3. 4 munaa
  4. 4 rkl kermaa
  5. suolaa
  6. valkopippuria
  7. oliiviöljyä
Valmistusohje
  1. Vatkaa kulhossa munien rakenne rikki. Lisää kerma, ricotta ja mausteet.
  2. Pese parsat ja katko varren puinen osa pois. Höylää parsat pituussuunnassa ohuiksi suikaleiksi. Kuumenna paistinpannulla loraus oliiviöljyä, hiljennä lämpöä ja levitä parsasuikaleet tasaisesti pannulle. Anna kypsyä miedolla lämmöllä n. 5 minuutin ajan sekoittamatta.
  3. Kaada sitten päälle munakasseos, laita kansi paistinpannun päälle ja kypsennä, kunnes munakkaan pinta on hyytynyt. Kaada munakas leikkuulaudalle, leikkele se sopiviksi annospaloiksi ja laita jokaiselle ruokailijalle siivu munakasta sekä pari palaa kylmäsavulohta.
Vinkit
  1. Tämän ruoan kanssa toimii hienosti joku kiva kupliva, kuten tämä raikas ja tasapainoisen oloinen Wolfberger Crémant d'Alsace Brut.
  2. Annoksesta tulee riittoisa alkuruoka neljälle.
Jotain maukasta http://www.jotainmaukasta.fi/
Ja ei ollenkaan hassumpi idea pakata tuo munakas mukaan vappupiknicille rapeakuorisen paronkin ja kylmäsavulohen kera.

Mutta palataanpa pääsiäiseen. Seuraavan aamun voi aloittaa rapeaksi paahdetulla paahtoleivällä, pekonilla sekä ihastuttavalla uppomunalla. Sen valmistaminen ei ole ollenkaan vaikeaa. Jos joku on niin väittänyt, niin valehtelee. Tsekkaa vaikka!

Jotenkin tutunoloiset kädet, mutta jaa, enpä tiedä..

Aurinkoa ja iloa pääsiäiseen! 

Muita pääsiäisherkkuja:

Aamiaisbrunssin lohipizzat
Mustikkaclafoutis
Lammas rosmariinivartaassa
Parmankinkku-munakupit uunissa

14.4.2014
by Jotain maukasta
0 comments

Voiton puolella!

sitä parempi soppa-keittokirja

Takana ehkä elämäni intensiivisin työrupeama.

Sitä parempi soppa-keittokirjani tekstit lähtivät juuri kustannustoimittajan hellään (?) huomaan. Hassu fiilis, kerta kaikkiaan. Niin monta kuukautta kirjan reseptit ja tekstit ovat olleet läsnä, vaativina ja kovaäänisinä. Ja nyt se ääni hiljeni ainakin hetkeksi. Joku muu saa nyt ihmetellä tuotoksiani.

sitä parempi soppa-keittokirja

Muistan, kun kirjoitin graduani, niin silloin mikä tahansa muu teksti kiinnosti enemmän kuin oma työ. Kun päivän lehdet ja mainokset oli luettu, vääntäydyin pitkin hampain koneen ääreen. Ja sittenkin iso osa ajasta meni Doom-pelien läpipelaamiseen (kuolemattomana ja näkymättämänä, tietysti). Ja Hereticinkin pelasin tuolloin läpi (ilman koodeja). Mutta syntyi se gradu sitten loppujen lopuksi.

sitä parempi soppa-keittokirja

Nyt ei ollut Doomia apuna, Candy Crushia yritin silloin tällöin pelata, mutta kun peli ei oikein edennyt, niin pakko oli palata kirjan tekstien ääreen. Mutta nyt, tältä osin valmista!

sitä parempi soppa-keittokirja

Eihän se työ tietenkään vielä tähän lopu eikä ohi ole. Kuvia on vielä kuvattavana, käsiteltävänä ja ideoitavana, mutta se on kuitenkin vapaampaa ja luovempaa touhua se.

10.4.2014
by Jotain maukasta
3 Comments

Laivaristeily lapsen silmin. Ja vähän aikuisenkin.

Laivamatkalla

Laivamatka saa uudenlaisia ulottuvuuksia, kun katselee asiaa pikkutyttöjen silmin.

Silja Serenade on käynyt läpi mittavan remontin: uusiksi on mennyt osa hyteistä, ravintoloista, koko taxfree ja kauppakatu. Tätä ja parhaillaan käynnissä olevaa Brasilia-teemaa lähdettiin ihmettelemään. Brasilia-teema näkyi ravintoloissa, musiikissa, ohjemassa ja showssa, mutta ei ollut liian päälle puskeva, jos joku ei teemoille lämpene.

Ja niin lähdettiin.

Ja niin lähdettiin.

Ei voi mahtua tuosta tämä laiva.

Ei voi mahtua tuosta tämä laiva.

Yksi mukana pyörineistä kymmenvuotiaista ei koskaan ollut ollut laivalla, joten jo sisääntulokäytävällä tapahtunut kuvaus otettiin tosissaan. Poseeraus, hymy ja vielä kerran.

 

But first, let me take a selfie!

But first, let me take a selfie!

Tästä alkaen kohokohtia tapahtui koko kahden päivän ajan. Pienet silmät laajenivat, kun sisääntuloaulassa vastaan käveli puujaloilla keikkuva mies. Viimeisen päälle tyylikkääksi tuunattu, tilava ja valoisa Commodore-hytti heläytti ulos heleän kikatuksen, pomppaus parisängyssä ja maisemia ikkunasta ihailemaan. ’Joko me kohta lähdetään’. Vähän nauratti ja korkattiin jääkapista löytynyt Prosecco ja kokikset ja kilisteltiin alkavalle matkalle.

Hytit saaneet tyylikkään ulkoasun.

Hytit saaneet tyylikkään ulkoasun.

Sitten piti jo siirtyä seuraavaan paikkaan. Ei malttanut, ei. Kotona eniten kiinnostusta herätti Commodore-luokassa toimiva lounge, jossa koko päivän tarjolla virvokkeita, hedelmiä, kakkuja, teetä ja kahvia sekä komeat maisemat suoraan keulasta merelle.  Myös saunat miehille ja naisille ovat päällä koko päivän. Loungesta katselimme epäuskoisina Kustaanmiekkaa. ’Ei me mahduta tuosta, ei.’ Mutta niin vaan mahduttiin, kuten aina. Lounge oli meillä ahkerassa käytössä koko reissun ajan, tilava, rauhallinen ja toimiva kokonaisuus.

purkkaa  

Lähtöpäivän illallinen syötiin täysin uudistuneessa buffetissa. Itsekään en vähään aikaa ole buffassa laivalla syönyt, joten muistikuva hitaasta nautiskelusta alun kuohuviinidrinkkeineen ja buffapöydän kalapainotteisine anteineen (ne katkaravut!) on vanhanaikainen.

ruokia

Nyt ruoka oli trendikästä -sushia, aasialaista, teemaan liittyen brasilialaista, kalat, toki ja freesejä salaatteja. Itse olin kuitenkin hieman pää pyörällä valtavan tarjonnan keskellä, mutta täytyy todeta, että buffasta löytyy kyllä jokaiselle jotain ja ruoka on erittäin tuoretta sekä laadukasta.

Katselin lapsiperheitä ja missään ei kinasteltu siitä, että mikä maistuisi. Lihapullia lihapullien ystävälle ja eksoottisempaa sitä kaipaaville.

 Hauskana yksityiskohtana täytyy kertoa, että mihin pisteeseen kiemurteli se kaikkein pisin jono. No pehmiskoneelle, tietysti. Ja jono oli täynnä aikuisia. Täytyy tunnustaa, että pehmiskone oli myös oma suosikkini: jääkylmää paksua pehmistä itselaskettuna. Voiko olla parempaa? Söin kaksi.. ja olin kuullut, että tätä jonotetaan, joten hain jo alkusalaattien jälkeen omani. Kyllä, rakastan pehmisjäätelöä.

Pakolliset.

Pakolliset.

Ilta päättyi aina yhtä ihanassa Bon Vivant-viinibaarissa istuskellessa ja asiantuntevien myyjien kanssa viineistä keskustellessa. Kyllä, ostetaan sitten magnumeita. Pikkutytöt puhaltelivat purkkapalloja, heittivät promenadilla kärrynpyöriä ja ilahduttivat sillä musisoivia brasilialaisia muusikoita.

Osa porukasta testasi disconkin, itse painon pään uupuneena tyynyyn hyvissä ajoin, koska ajatuksena oli mennä heti aamuseitsemältä katsastamaan loungen aamusauna. Ja onneksi näin tein. Saunasta on hulpeeat näköalat saaristoon, siellä joku valkohäntäpeura viipotti nurmella, kun itse nakkasin löylyä kiukaalle.

Huhuu!

Huhuu!

Ja sitten, Commodore-luokan aamiainen nautitaan Bon Vivant-ravintolassa ja täytyy myöntää, että en ole vähään aikaan näin herkullista luksusaamiaista nauttinut. Munakkaat, pekoni, uppomunaleivät, smoothiet, kaikki tulevat tilauksesta sen lisäksi, että noutopöydästä on poimittavissa vaikka minkälaisia herkkuja.

Tukholmassa meillä oli selvät sävelet, kuten monilla muilla perheellisillä: Gallerianiin, Hollisteriin on pakko päästä – en ymmärtänyt, tätäkään, superihana jugurttijäätelövälipala Frozen Yogurt Factorissa samaisessa paikastaa -mmm, täälläkin saa itse laskea pecanpähkinä-, mansikka-, ananas-, granaattiomenajugurttijäätelönsä itse kuppiin ja hinta syntyy painon mukaan, NK:n ruokaosastolle, kevyt lounas ja hyvissä ajoin takaisin laivalle, koska väsymys alkoi purra pienempiä.

Ajatuksena oli käydä korkkaamassa myös raikkaan ulkoasun saanut kylpyläosasto, joka lasikattoineen kylpi auringossa, mutta emme olleet ainoita. Kaikki kolme isoa poreaammetta olivat täynnä shoppailuretkeltä palaavia ja sekaan ei mahtunut. Ei hätää, loungen sauna oli päällä, joten hetki löylyissä ja taas jaksoi.

Keulassa.

Keulassa.

Sitten se pakollinen shoppailuosuus laivassa. Taxfree on nykyään valtavan avara kuin lentokentillä konsanaan. Pikkutyttöjen suosikkihylly oli Victoria’s Secretin tuoksuhylly. Kauppakadulta löytyy nykyään ostettavaa luksuslaukuista ja kelloista ihan edullisiin vaatteisiin ja koruihin asti. Vaikka Tukholmaan ei ehtisikään niin kyllä täällä saa rahaa poltettua.

Koskaan aiemmin en ole näin analyyttisesti suhtautunut laivamatkaan, mutta analysoinnin tulos oli lähestulkoon pelkästään positiivinen. 

Perheloma risteillen Tukholmaan? Tsekkaa ainakin nämä:

+Bon Vivant-wine barin sommelier P. Hasselgreniltä viinisuositukset (rieslingin ystävä, kuten minäkin)
+pehmiskone buffassa
+aamusauna loungessa
+Fashion-kaupan korutarjooma
+Laivan uuden italialaistyylisen Tavolatá-ravintolan suussa sulava vitello tonnato sekä ihastuttava creme caramel pannacotta-jäätelöllä
+Commodore-luokka, kun haluat todella nautiskella
+Frozen Yogurt Factory Gallerianissa
+Maittava lounas Hamngatan Storiesissa Gallerianissa

 Sponsoroitu postaus yhteistyössä Tallink Siljan kanssa.