Yoogaiaa ja jogurttia!

Joogan jälkeen.

Yhteistyössä Yoogaian kanssa.

En tehnyt uuden vuoden lupauksia. Makasin influenssan kourissa ja nukuin.

Yleensä vuoden vaihtuessa tekemäni lupaukset liittyvät terveelliseen elämään, liikkumiseen ja ruokavalioon.

Lupauksettomuudesta huolimatta olen kuitenkin petrannut liikkumisessa ja myös rentoutumisessa. Löysin joogan uudelleen, monien vuosien jälkeen.  Harrastin nimittäin aikoinaan lempeää hatha-joogaa ja nautin siihen liittyvistä hengitysharjoituksista ja rauhoittumisesta. Lisäksi olen tänä vuonna tutustunut meditointiin. 

Jotain smoothien ja jogurtin väliltä.

Jotain smoothien ja jogurtin väliltä.

Vuoden alussa törmäsin Yoogaiaan, nettijoogapalveluun. Tämä online joogastudio jäi takaraivoon nakuttamaan, mutta vaati matkan maaliskuulle asti ja blogiyhteistyön, että irroitin aikaa ja lähdin testaamaan, millaista on joogata nettitunnilla.

Ja mahtavaahan se on. Niin mahtavaa, että tässä alkuinnostuksessa olen jopa joogannut parhaimmillaan pari erilaista tuntia peräkkäin. Tarjonta on nimittäin niin laaja, että tämä ei ole niin pöllöä, miltä kuulostaa.

Hyvä olo sisältä ja ulkoa.

Hyvä olo sisältä ja ulkoa.

Yoogaiasta löytyy tätä suosimaani hatha-joogaa, selkätunteja, fyysisempiä tunteja ja rentouttavia tunteja. Ja mikä parasta, kahvakuulatunteja. Olen kahvakuulaillut jo useampia vuosia, omaehtoisesti, mutta välillä starttaaminen on hankalaa, kun itse pitää itseään sparrailla. Ei enää. Tänään vedin 30 minuutin kahvakuulatunnin ja lösähdin lattiallle hikisenä, mutta tyytyväisenä.

Aika. Se on aina kortilla ja siksi olen pyrkinyt harrastamaan liikuntamuotoja, joissa ei matkustamiseen mene aikaa. Nyt voin joogata missä tahansa, oman koneen äärellä, ohjatulla tunnilla. Osa tunneista on sellaisia, että voit vaikka vetää nopean venyttelyn työpäivän keskellä. Yoogaissa on päivittäin vaihtuvia tunteja sekä myös valmiiksi nauhotettuja tunteja, jos haluat joogata juuri jotain tiettyä ja juuri nyt.

Tattarigranolaa mausteeksi.

Tattarigranolaa mausteeksi.

Eniten epäilytti se, että miten koneen äärellä joogaus mahtaa onnistua, mutta sekin toimii yllättävän kivuttomasti: tietokone on sohvalla, joogamatto sohvan äärellä. Jos tulee makuulla olon vaativia liikeitä, nostan koneen lattialle viereeni.

Aivan loistokeksintö. Lämmin suositus, en muuta voi sanoa.

Ainoa ongelma, mihin en ole vielä löytänyt ratkaisua, on leikkisä koiranpentu, joka villiintyy tietyistä liikkeistä, murisee, hyökkäilee ja näykkiin leikkisästi. Yritä siinä sitten kobrahengityksen keskeltä sanoa, että mami tässä joogaa, älä pure nenää.

Aamujoogan vedän ennen aamiaista. Joogan jälkeen olen viime aikoina nauttinut tämän kaltaista herkkua eli teen kaupasta löytyvästä maustamattomasta kefiiristä paksua, maustettua kefiirijogurttia, joka sisältää monenmoisia herkkuja. Jogurtiksi sitä kai voi sanoa eikä smoothieksi, koska on lusikoitavaa granolasta johtuen.

Kefiiri valmistetaan kefiirin siemenistä, sienimäisestä kasvustosta, joka hapattaa maidon ja tuo siihen hyviä hiivoja ja bakteereita. 

Joogan jälkeen.

Joogan jälkeen.

Kefiirijogurtti
Print
Ainekset
  1. 2,5 dl kefiiriä
  2. 1/2 dl granolaa
  3. kourallinen vadelmia
  4. 1/2 dl kuivattua ananasta
  5. 1/2 banaani
Ohje
  1. Mittaa kaikki ainekset tehosekoittimeen ja surauta sileäksi aamun tehojuomaksi.
Jotain maukasta http://www.jotainmaukasta.fi/
tattarin jyviä, ananaskirsikkaa. Granolan uudet maut pian blogissa!

Tattarin jyviä, ananaskirsikkaa. Granolan uudet maut pian blogissa!

Niin. Ja vielä se meditaatio. Yoogaian tuntivalikoimaan kuuluu myös meditaatio. Mutta meditaatioon tutustuin aivan muuta kautta. Uudessa työyhteisössä aloitamme joka maanantaiaamu työpäivän yhteisellä meditoinnilla ja nautimme tämän jälkeen nyyttäribrunssin. Upea aloitus työviikolle. Ajatus rauhoittuu, mieli terävöityy ja sen jälkeen on hyvä tarttua viikon toimiin.

Mutta jotta blogini lukijat pääsevät itsekin näkemään, että miten Yoogaia toimii, niin rekisteröitymällä  ja merkkaamalla koodin JOTAINMAUKASTA2015 saat kaksi ilmaista treeniviikkoa, joiden aikana voit testailla, miten homma toimii. Jos jäät koukkuun, kuten saattaa käydä, voit jatkaa joogailua 20 euron kuukausihintaan ja 180 euron vuosihintaan.

Yhteistyössä Yoogaian kanssa.

Vikaa viedään..

mustikka-kaurakakku-35-2

Hah. Hehkuttelin jo viime viikolla somessa, että vika kuva kirjaan kuvattuna. Ei ollut, ei. Ei todellakaan.

Mutta josko tämä olisi?

En oikein osaa uskoa, että olen pukertanut reilun vuoden aikana kaksi kirjaa, kuvineen, resepteineen ja teksteineen. Ja siis tuoreine resepteineen. Ja samalla laittanut blogiinkin materiaalia. Uudessa kirjassa ei ole kuin muutama hassu resepti blogista, loput on ennenjulkaisematonta tavaraa. Kuten ekassakin kirjassa.

mustikka-kaurakakku-39-2

 Tulen kyllä vanhana istuskelemaan kiikkustuolissa ja selailemaan kirjojani. Niistä nimittäin käy oivasti ilmi, mistä ruokatrendeistä olen kulloinkin ollut täpinöissäni ja mitä olen keittiössäni soveltanut.

mustikka-kaurakakku-2-2

Tulevassa kirjassa maistellaan villiyrttejä ja syödään raakakakkuja perinteisempien valoisan ajan herkkujen lisäksi. En malta odottaa kevättä, että pääsen noukkimaan ekat nokkoset ja että kuuset alkavat pukata neonvihreää kerkkää. Kirjassa leivotaan, grillataan, kalastetaan ja poimitaan sieniä. Ja marjoja, luonnollisesti.

Kirjojen tekeminen on yllättävän addiktoivaa. Sain hiihtolomalla itseni kiinni suunnittelemasta kolmatta kirjaa. Huh. Havaitsin tässä matkalla myös, että toisen kirjan tekeminen oli helpompaa kuin ensimmäisen. Miksi? Ehkä siksi, että tiesi, mistä on kyse. Tiesi, mikä toimii ja mikä ei. Tiesi, millaisia kuvia kannattaa ottaa. En oikein osaa sanoa, mutta aika hieno fiilis on nyt, taitto tässä sylissä. Kirjassa on tunnetta, intoa, herkullista reseptiikkaa (ulkoasusta vastaavalla kuulemma kuola valui sivuja taittaessa, hyvä merkki, eikö?), tummia sävyjä ja kesää. Teimme sen, minkä lupasimme eli vielä paremman opuksen kuin tuo eka oli. 

Pian näette!

Huokea, mutta hyvä!

M8-47 pieni

Köyhän ei ole varaa ostaa halpaa sanoo sananlasku. Mutta mitäs ne sananlaskut tietää. 

Eikä ainakaan viineihin tuo sanonta päde. Huokeakin voi olla hyvä.

Kilistelin eilen Suomen musiikkitaivaan kovimmille tähdille Emma-gaalassa. Lasissa kupli Jaume Serra, kovasti suitsutusta saanut ja hinta-laatusuhteeltaan kerrassaan erinomainen kupliva. Hienostuneisuutta ja arvokkuutta alle yhdeksän euron.

Kuplien takaa kurkistelin lavalla leiskuvaa tulta ja lentelevia konfetteja. Näyttävät bileet, oh yes. Sympaattisinta oli, kun Kasmir pokkasi ekan pystinsä ja oli selkeästi liikuttunut. Totesikin lopuksi, että ’nyt mä meen tästä mun pöytään itkemään’. Uu, pisteet sulle! Toinenkin pysti vielä liikutti miestä. Mutta mikä tyyppi. Alusta asti olen tykännyt. Kasmirin musa on jotain aivan tuoretta. Partainen jannu ja herkkää laulantaa. Eihän siitä voi kuin tykätä.

M8-38 pieni

Mutta takaisin edukkaisiin viineihin. Ja tulta tässäkin tarinassa. Eli muistatte varmaan, kuinka poltin terassiani kuvauksissa tässä päivänä eräänä. Kuvasin The Original M8 2014 -viiniä. En tiennyt hintaa, en makua. 

Kuvausten päätteeksi paistoimme pihvit ja korkkasimme tämän aussiviinin. No terve, kaveri! Tämähän on kerrassaan mukava viini. Aloin oitis kaivata kesää. Maku on todella mehevän hedelmäinen, viini on pyöreä. Juuri sellainen hauska viini, jonka pakkaan kesällä mökille mukaan grillibileisiin. Helppo ja miellyttävä. Pullossa on hauska, äijämäinen ote, mutta lasissa viini lempeytyy. Veikkaan, että merlot hallitsee tätä viiniä, sen verran pehmeän hillomainen maku on. 

Nyt havahduin, kun tuote oli saapunut hyllyille, että hinta on pöyristyttävän huokea. Montako kelpoa viiniä saa alle seitsemällä eurolla? En kyllä tämän hintaluokan viinejä juurikaan ole ostanut, mutta poikkeus vahvistaa säännön.

Tästä Australian mate:sta tuli kyllä mun kaveri!

Pullo saatu näyteenä maahantuojalta.

Kiistaa viimeisestä palasta

 

sitruunainen frittikana-21

Viikonloppuna herkuteltiin Jyväbroilerilla. Sormin syöden, napostellen.

Mökkeilin hiihtolomalla. Ruoanlaittoon käytettävä aika olisi ollut kortilla, jos avanto olisi ollut auki. Tällöin saunominen olisi napannut leijonanosan päivästä, ainakin 4-5 tuntia. Mutta eihän se avanto tietenkään ollut auki ja luntakin oli sen verran jäällä, että ei vaivauduttu uintiaukkoa järveen väsäämään. Joten hip hei, nyt ehti keskittyä herkutteluun. 

sitruunainen frittikana-33

Itse olin vielä puoliksi huumaantuneena Kööpenhaminan matkan herkullisista ruokaelämyksistä, bistronaposteltavista,  ja halusin jotain kivaa syötävää. Jaettavaa, kippoja ja kuppeja pöytään. Menoa ja meininkiä.

sitruunainen frittikana-38

Päädyin tekemään pankoleivitettyä sitruunakanaa Jyväbroilerin Naturelli Broilerin Fileestä (myös Broilerin Filee Merisuolalla toimii tässä hienosti) parilla majoneesilla ja itsetehdyillä tikkuranskiksilla. Match made in heaven. Ja toinenkin syy, miksi lähdin Jyväbroileria leivittämään, oli se, että frittikanassa on parasta se, kun sisus on mehevää ja kuori rapeaa. Ja kokemuksieni perusteella Jyväbroiler on huomattavan mehevää.

Sitruunainen frittikana
Print
Ainekset
  1. 4 kpl Jyväbroiler Naturelli Broilerin Fileetä
  2. 2 sitruunan kuori ja mehu
  3. oliiviöljyä
  4. suolaa
  5. pippuria
  6. ripaus chilihiutaleita
  7. 1/2 tl ruokosokeria
  8. 1/2 dl oliiviöljyä
  9. 4 valkosipulin kynttä
Leivite
  1. 1,5 dl spelttivehnäjauhoja (tavallisetkin käy)
  2. 2 kanamunaa
  3. 2 dl pankojauhoja
Lisäksi
  1. n. 8 dl ruokaöljyä
Ohje
  1. Valmista ensin marinadi. Raasta kahden sitruunan kuori ja purista niistä mehut. Sekoita sitruunanmehu, oliiviöljy, murskattu valkosipuli, hieman chilihiutaleita sekä suolaa ja pippuria kulhossa. Kaada marinadi pakastepussiin.
  2. Leikkaa fileet kahteen (isoimmat kolmeen) osaan pituussuunnassa ja laita palat ainakin kahdeksi tunniksi marinoitumaan sitruunamarinadiin. Kun fileet ovat marinoituneet, kuivaa niitä hieman talouspaperilla.
  3. Mittaa yhdelle lautaselle jauhoja, toiselle lautaselle kanamunaa (vatkaa rakenne rikki) ja kolmannelle lautaselle pankojauhoja. Kasta fileepalat ensin spelttivehnäjauhoihin, sitten kanamunaan ja painele palat lopuksi pankojauhoihin kauttaaltaan, niin että muodostuu hyvä leivite.
  4. Paista leivitetyt palat kuumassa upporasvassa niin, että pinta on muuttunut tasaisen kullanruskeaksi. Tämä vie noin 10 minuuttia.
  5. Tarjoa sitruunainen frittikana parin herkullisen dipin, esimerkiksi srirachamajoneesin ja valkosipulilla maustetun majoneesin sekä itsetehtyjen ranskalaisten kanssa.
Vinkit
  1. Pankojauho on rapeaa, leivitykseen tarkoitettua korppujauhoa. Pankojauhoa voi ostaa hyvin varustetuista marketeista sekä aasialaisista ruokakaupoista.
  2. Nopean majoneesilisukkeen teet sekoittamalla kahteen desilitraan valmista majoneesia yhden valkosipulin kynnen sekä hieman tuoreyrttejä ja kivan, chilisemmän version saa aikaan sekoittamalla ruokalusikallisen srirachaa kahteen desilitraan valmista majoneesia.
Jotain maukasta http://www.jotainmaukasta.fi/
sitruunainen frittikana-35

Itsetehtyihin ranskalaisiin olen aivan heikkona. Miten peruna voikaan olla niin makoisaa juuri tuossa muodossa.

Tämän ruoan juju on siinä, että friteerattu kana on ensin maukkaaksi marinoitu ja sitten vielä friteerattu. Tulee siis kaksin verroin herkullista! Niin, aika kova kiista tuli tuosta viimeisestä frittikananpalasesta. Hyvä, ettei jouduttu kiistaa ratkomaan kivi-sakset-paperi-meiningillä..

Sen voin kertoa, että mulle tuo kananpalanen ei päätynyt. Niin se luu jää aina jakajan käteen! Mutta kuka sitä nyt viikonloppuna murjottaisi.

Yhteistyössä Jyväbroilerin kanssa.

Yksi, kaksi – leivo!

sitruunakakku-31

Pohjoismaalaisten ruokabloggarien leikkimielinen kakkukisa Kööpenhaminassa. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa..

Nelisenkymmentä pohjoismaalaista bloggaajaa kokoontui helmikuun alussa Boschin kutsumana Kööpenhaminaan. Tarkoitus oli tutustua Boschin uusiin ’äly’uuneihin -jotka esittelyn pohjalta ajattelevat puolestasi ja huolehtivat siitä, että kakut tulevat mehevinä uunista ja liha kypsyy sopivasti – sekä kisata pohjoismaalaisesta kakkumestaruudesta joukkueittain. Näin teimme.

 

Päätuomari Strangas.

Päätuomari Strangas.

Torstaiaamuna tunnelma oli rennon iloinen, kun saavuimme Oksnehalleniin, koko kööri. Paikalla meitä odotti oikea söpöläinen, Nikolaos Strangas, kreikkalaissyntyinen, supersuosittu pastry chef Tanskasta. Joka vaatimattomasti totesi, että jokainen tanskalainen nainen haluaa häntä. No, me suomalaiset ei oltu Nikolaoksesta kuultukaan.

sitruunakakku-22

Ei muuta kuin kokkaamaan. Olimme jo maalailleet vaikka minkälaisia arvuutteluja siitä, mitä teemme. Mutta emme arvanneet, että leivomme ruotsalaisia kanelipullia, niitä korvapuustin vastineita, jotka kierretään rullalle. Ja aineksetkin oli meille jo valmiiksi tehtynä. Innovatiivisina suomalaisina kysyimme heti, että saammeko tehdä suomalaisen version eli perinteisen korvapuustin. No saimmehan me. Mutta ruotsalaisiakin piti kokeilla. Kyllähän me kokeiltiin. Ei ollut vaikeaa.

Kaikki äitini reseptit-Nanna laittoi hihat heilumaan.

Kaikki äitini reseptit-Nanna laittoi hihat heilumaan.

Suomalaiset ja ruotsalaiset.

Suomalaiset ja ruotsalaiset.

Emme muuten päässeet virallisesti näitä Serie 8 -uuneja testaamaan, sillä toista tehtävää pukkasi päälle. Kun pullat lähtivät uuniin, tuli seuraava tehtävä eli valmistaa lautaselle sitruunajälkiruoka curdista, yrteistä ja versoista, marengista ja jäätelöstä. Niin, ja oli meille tarjolla keksinmurujakin.

Syö metsäpolku!

Syö metsäpolku!

Lyötiin 12 päätä yhteen ja tuloksena syntyi ’metsäpolku’ eli lautasen toista reunaa kiertävä, polkumainen jälkkäri. Tuli kaunis, mielestäni.

sitruunakakku-32

Sitten tuotokset arvosteltiin.  Meidän jälkkärimme oli hyvä kakkonen (ja Nikolaoksen mielestä ykkönen). Norjalaiset leipoivat pellillisen nättejä pullia. Myönnetään, voitto meni oikeaan osoitteeseen.

sitruunakakku

Sitten koko tilaisuus olikin äkisti ohi. Ah, hitsit. Oli kivaa. Mutta vielä oli edessä upeat ruokaelämykset Manfredsissa, Pate Patessa, Barburritossa ja Gorillassa, sillä jäin Köpikseen pariksi päiväksi kisan jälkeen. Kööpenhaminan ruokascene on niin kihisevän kiehtova, että siitä vielä tulossa toinen juttu!

Mutta koska olen varsinainen kakkumuori, niin tässäpä viimeisen – ei Köpiksessä leivotun-kakun resepti. Gluteeniton, sitruunainen polentakakku vaikka pääsiäiseksi. Aivan parasta teen kanssa!

Sitruuna-polentakakku
Print
Ainekset
  1. 1,5 dl ruokosokeria
  2. 1 1/4 dl kylmäpuristettua kookosöljyä tai 100 g voita
  3. 3,5 dl karkeaksi jauhettua polentaa
  4. 3 dl mantelijauhetta
  5. 2 rkl unikonsiemeniä
  6. 1 tl leivinjauhetta
  7. 3 munaa
  8. 2 sitruunan kuori
  9. 1 sitruunanmehua
  10. 1 tl vaniljaa
Kuorrute
  1. 2 dl pölysokeria
  2. 2-3 tl sitruunanmehua
  3. (keltaista karamelliväriä)
Ohje
  1. Vatkaa ruokosokeri ja huoneenlämpöinen kookosöljy tai voi vaahdoksi. Lisää munat yksitellen. Sekoita polenta, maissijauhot, unikonsiemenet, leivinjauho ja aito vanilja keskenään. Lisää erissä taikinaan. Lisää lopuksi sitruunanmehu sekä raastettu kuori.
  2. Voitele vuoka kookosöljyllä ja jauhota se polentalla. Paista kakkua 45 minuuttia 175 asteisessa uunissa. Anna jäähtyä.
  3. Valmista kuorrute sekoittamalla pölysokeriin sitruunanmehua, kunnes saat mielestäsi sopivan koostumuksen. Levitä kuorrute kakun päälle.
Vinkit
  1. Kakku mehevöityy seuraavaan päivään ja maistuu aivan parhaalta teen kera nautittuna.
Jotain maukasta http://www.jotainmaukasta.fi/
Ja kakku myös paranee vanhetessaan, koska polenta tekee siitä hyvin murenevan. rakenne tiivistyy jo seuraavaan päivään mennessä.

 Muita juttuja samasta kisasta:

Sivumaku: Blogimaaottelu Köpiksessä
Siskot kokkaa: Boschin Series 8 -uunit ja kisa
Ida365: Kobenhavn
Jotain maukasta: Kakkuja, keksejä ja Köpistä!