Info
x

Tämä blogi on yhteistyössä Imagen ja Suomen Blogimedian kanssa

Image › A-lehdet mediamyynti › Suomen Blogimedia ›

Jotain maukasta

ruokablogi

18.10.2014
by Mari
5 Comments

Hirvipaistin aika!

hirvipaisti-2

Oranssiliiviset metsästäjät ovat taas vallanneet sienimetsät. Eikä niiltä paistia herunut, vaikka vähän räpsyttelin.

Näyttää muuten olevan letkeää hommaa tuo hirvenmetsästys.

Kuljin nenä rahkasammalta viistäen etsien suppilovahveroita ja lähes törmäsin metsässä retkituolilla retkottavaan metsämieheen. Joku muu taisi tehdä työt? Metsästäjä ehti siinä kertoilla, että 2/8 saalista oli jo saatu. Ja tosiaan, kaikki lihat menevät omaan käyttöön. Ei herunut, ei.

Oman paistini metsästin siten kaupan kylmätiskiltä. Mutta hieno paisti olikin! Ja makoisaa tulikin!

pihlajanmarjat-2

Mausteena mukana pihlajanmarjaa, jolla olen testaillut jos jonkinmoista reseptiä, tulevaa kirjaani varten. Mikä marja!

hirvipaisti-4

Hirvipaisti
Print
Ainekset
  1. reilu 1 kg paisti
  2. 3-4 sipulia
  3. 300 g ruusukaaleja
  4. suolaa
  5. mustapippuria
  6. tuoretta rosmariinia
  7. kourallinen pihlajanmarjoja
  8. 1/4 dl jallua
  9. 1/4 dl vettä
  10. 25 g sulaa voita
  11. Lisäksi pieniä Rosamunda-perunoita
Ohje
  1. Ota paisti hyvissä ajoin, n. 2-3 tuntia ennen kokkailua, huoneenlämpöön lämpenemään.
  2. Leikkaa ruusukaaleista kannat ja halkaise isoimmat kaalit. Poista pihlajanmarjoista varret ja huuhtele marjat. Kuori ja leikkaa sipulit leveyssuunnassa puolikkaiksi. Nypi rosmariininlehtiä irti varresta.
  3. Suolaa ja pippuroi paisti. Aseta paistivuoan pohjalle puolikkaita sipulinpaloja, mausta ne tuoreella rosmariinilla ja nakkaa sekaan vielä puolikouraa pihlajanmarjoja.
  4. Aseta paisti sipulien päälle.
  5. Sulata voi. Laita ruusukaalit ja pihlajanmarjat kulhoon, kaada päälle sula voi ja lisää suolaa sekä pippuria. Aseta ruusukaali paistin ympärille paistivuokaan. Kaada lopuksi 1/2 dl nestettä ( jallua sekä vettä) vuoan pohjalle. Laita paistomittari paistiin.
  6. Laita paistivuoka uuniin ja laita ritilälle vielä pistellyt uuniperunat kypsymään.
  7. Paista paistia uunin alaosassa 150 asteessa, kunnes sisälämpötila 60 astetta. Ota tässä vaiheessa paisti ulos uunista, kääri se tiiviisti folioon ja anna sen levätä foliossa 30 minuutin ajan.
  8. Kaada liemi paistovuoasta kattilaan kastiketta varten.
  9. Nosta uunin lämpö 200 asteeseen ja anna ruusukaalien kypsyä vielä vartti ja uuniperunoiden reilu 30 minuuttia, kunnes ne ovat selkeästi pehmeitä.
  10. Kun paisti on levännyt, avaa folio varovaisesti ja ota talteen kaikki ulosvalunut neste ja lisää se kastikekattilaan.
  11. Leikkaa paistista ohuen ohuita siivuja ja tarjoa paisti jallukastikkeen, ruusukaalien sekä uuniperunoiden kera.
Vinkit
  1. Kilon paistista syö kahdeksan henkeä. Ohjeen lisukkeet ovat neljälle, koska mikäs sen parempaa kuin saada seuraavana aamuna tumman leivän pääällä ohut siivu paistia ja piparjuurimajoneesia..
Jotain maukasta http://www.jotainmaukasta.fi/
Paistiliha, etenkin hirven, on hyvin vähärasvaista, joten lihalle keitellään maukas kastike.

pihlajanmarjat

Tällä kertaa mausteena toimi jaloviina – tätä ei varmaan saisi blogissa sanoa? – mutta menee resepti hukkaan, jos en sano. On nimittäin sen verran upea ja hieman karamellimäinen maku tässä soosissa. Ja liennyttävänä asianhaarana mainittakoon, että en sentään käyttänyt viskiä!

Jallukastike hirvelle
Print
Ainekset
  1. lihasnesteet paistovuoasta sekä foliosta
  2. 2 korkkia jallua eli n. 1/4 dl jallua
  3. 2 1/4 dl kermaa
  4. 1/2 rkl riistafondia
  5. 1 rkl soijaa
  6. mustapippuria
Ohje
  1. Mittaa kaikki ainekset kattilaan lukuunottamatta mustapippuria ja keitä kastiketta kasaan 10-15 minuutin ajan. Mausta mustapippurilla ja lisää suolaa tarvittaessa.
Vinkit
  1. Ihana, ihana soosi! Ei tätä muuten voi kuvailla.
Jotain maukasta http://www.jotainmaukasta.fi/
pihlajanmarjat-3

Paistia. Kermaista kastiketta. Ajatukset palaavat lapsuuden sunnuntaipäiviin. Jotain tällaista meilläkin silloin syötiin. Olohuoneessa, kauniin kattauksen äärellä!

15.10.2014
by Mari
5 Comments

Toinen soppa tuloillaan!

Sitä parempi soppa porisee jälleen!

Sitä parempi soppa porisee jälleen!

Kyllä. Kyllä, kyllä. Toinen ruokakirjani, ’Sitä parempi soppa, Puolikuuta nokkosesta, perunasta ei päivääkään’ ilmestyy keväällä 2015.

En oikein itsekään tiedä, miten tässä näin kävi. Muutaman kuukauden lepotauon jälkeen olenkin taas samassa junassa. Tai samassa keittiössä. Kokkaamassa jatko-osaa ensimmäiselle keittokirjalle.

Resepteissä seikkailee hedelmiä..

Resepteissä seikkailee hedelmiä ja marjoja..

No, onhan tälle syynsä. Esikoisteokseni ’Sitä parempi soppa, mitä yhdessä kokataan’ -kirjaa työstin syksyltä keväälle ja raaka-aineet ovat pääsääntöisesti sen mukaiset. Oli hyvin luontevaa alkaa työstää kirjaa keväältä syksyyn. Ensimmäisistä nokkosista pakkasen puremiin pihlajanmarjoihin. Valoisan ajan reseptejä, aika toukokuulta syys-lokakuulle yksiin kansiin tiivistettynä.

Täysin erilaisia ja mahtavan inspiroivia raaka-aineita whole food-teemaisiin resepteihini ja ruokakuviini. Ja nythän tämä sujuu jo rutiinilla! Ehkä..?

luonnonantimia..

luonnon antimia, raikkaita juomia..

Vaikka kansi tuossa pönöttäkin, niin työtä on rutkasti edessä. Kovalevyt on täynnä käsittelemättömiä kuvia, reseptit ovat lyhyinä listoina iphonen musitiinpanoihin rustattuja. Ja on tässä jokunen idea vielä työstämättä.

itsepoimittuja ja säilöttyjä..

itsepoimittuja ja säilöttyjä..

Mutta kyllä tästä hyvä tulee. Sama tehotiimi kirjaa tekemässä kuin ensimmäistäkin. Ja tiedän, että meillä pian edessä superkiva, joskin työntäyteinen rupeama. Kyllähän kirjan tekemisessä parasta aikaa on se kokonaisuuden kasaan keriminen yhdessä loistotiimin kanssa. 

Tällöin 1+1=3!

Ja puhtia työlle antaa yksinomaan positiiviset arviot ensimmäisestä opuksesta.

grilliruokia, leivontaa ja kaikkia valoisan ajan herkkuja!

grilliruokia, leivontaa ja kaikkia valoisan ajan herkkuja!

Sitä parempi soppa, Puolikuuta nokkosesta, perunasta ei päivääkään ilmestyy keväällä 2015 Kirjapajan kustantamana.

14.10.2014
by Mari
7 Comments

Se on cool(eri)!

Vähän kuin taidetta.

Viinitaidetta.

Tästä mustanpuhuvasta esineestä on pitänyt jo pidempään kirjoittaan sananen. On se niin cool. Mutta se myös toimii.

Sain kirjani julkkareitani juhliessani lemppariravintolani Tocan Elinalta lahjaksi tämän Magisso-coolerin. Silloin sihen oli piirretty hymyilevä naama ja purkista kurkki iloisen keltaisia auringinkukkia.

Kun kotona riisuin tämän terrakottaisen tyylikkyyden kaikesta ylimääräisestä ja otin sen ihan siihen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, niin ai että ihastuin.

Selkeä pari.

Tanssii pullon kanssa.

Cooleri kastellaan viileällä vedellä ulkopuolelta ja simsalabim, se muuttuu hyvin viileäksi ja pitää viinit hyvässä lämpötilassa pitkään. Ja että se on hyvännäköinen tuote. Tiestysti asiaa auttaa, että pidän mustasta. Aikalailla.

Coolerin ulkopintaan voi myös loruilla mitä mieleen juolahtaa, sillä siihen voi kirjoittaa liidulla. Ja pestä höpinät taas pois. Uudestaan ja uudestaan. Kunhan muistaa pestä sen sitten huolella.

magisso viinicooleri-3

Kuka on pessyt huonosti?

Ja pitihän kuvaan löytää myös tyylikäs pullo. Tämä pari tanssii hienosti yhdessä. Parés Baltàn  Savia Viva Tempranillo omaa hyvän hinta-laatusuhteen alle kympin viininä. Mustanpuhuvaa tunnelmaa, napsakoita tanniineja ja mausteisuutta näihin pimeisiin iltoihin. 

Komea näky, eikö? Ja joulupukille tiedoksi, että vaikka mitään lahjoja en tarvitsekaan, jos jotain haluat tuoda, niin kaikki tällainen musta kelpaa.

7ads6x98y