Suomen Blogimedia

Mainosyhteistyö

Jotain maukasta

ruokablogi

29.9.2014
by Mari
0 comments

Clàssic Penedès haastaa cavan

kukkia-3-2

’Emme me valmista cavaa’, korjasi Josep Albet i Noya heti viinivierailumme alussa.

Mutta Suomessa myydään kyllä tätä teidän Can Vendrell-cavaa, piipitin hätäisenä. Kyllä, kyllä, Josep myöntelee, mutta elokuulta 2014 alkaen pullot saivat uudet etiketit, joissa cavan tilalla lukee Clàssic Penedès. Se on se, mitä meidän tilallamme jatkossa syntyy.

can vendrell-cava-3

Osa Penedésin alueen kuohuviinien tuottajista on lähtenyt markkinoimaan kuohuviaan  tällä Clàssic Penedès-nimikkeellä erotuksena perinteisiin ja maailmalla tunnettuihin cava-kuohuviin. Primus motorina tässä on toiminut, kukas muukaan kuin Albet i Noyan Josep M. Albet i Noya.

Clàssic Penedès-nimikkeellä halutaan erottua cavoista laadukkaampana, täysin paikallisista rypäleistä tehtynä ja pidempään kypsytettynä kuohuviininä. Penedès on cavojen kehto, mutta rypäleitä näitä kuplivia varten ostetaan sieltä täältä ympäri Espanjaa. Juoman hintoja poljetaan ja laatu vaihtelee.

can vendrell-cava

Clàssic Penedès-nimikkeen saa, kun käyttää ainoastaan paikallisia, Penedèksen maaperässä kasvaneiden köynnösten rypäleitä, valmistaa luomujuomia jakypsyttää kuohuvia vähintään 15 kuukauden ajan. Cavoista vain reservat ovat pidempään kypsytettujä.

’Tässä halutaan erottautua erityisen laadukkaana tuotteena samalla tavalla kuin Champagnen alueelta tulevien kuohuvien kanssa on jo aikapäivät tehty. Tietty maaperä, tietyt rypäleet, luomu ja laadun tae.’ Siitä nimitys Clàssic Penedès Albet i Noyan omistajn mukaan kertoo.

Isoimmat ja kuuluisimmat cava-talot eivät ymmärrettävästi tähän lähde mukaan, mutta pienemmät tilat kyllä. Tällä hetkellä mukana on noin 14 penedèsläistä viinituottajaa.

can vendrell-cava-2

Joten, kohta myös tämä Suomessa myytävä Albet i Noyan Can Vendrell-cava saa uutukaisen etiketin kylkeensä ja koreilee hyllyssä Clàssic Penedès-nimellä.

Ei nimi miestä pahenna tai paranna, itse olen tästä kuplivasta jo pidempään pitänyt. Ja siksi tällä juomalla onkin jo ihan oma hellittelynimensä. Nimi, joka juontaa juurensa niistä pienistä punaisista varpaista pullon kyljessä. Tuo pullo sitä ’varvascavaa’, jooko?

Lue koko vierailu Albet i Noyan tilalla.

26.9.2014
by Mari
2 Comments

Kurpitsahulluus.

Keltainen ketsuppi.

Keltainen ketsuppi.

Vähän kuin kuuhulluus. Onhan tässä myös kyse pyöreistä objekteista.

Olin eilen aamulla kaupan oven takana jo aamuseitsemän jälkeen. Tiesin, että parin viikon ulkomaamatkojeni aikana kurpitsat oli kannettu kauppojen hyllyille. 

Hulluus iski viime vuonna samaan aikaan.

Hulluus iski viime vuonna samaan aikaan.

Kauppa ei auennut seitsemältä, joten hulluus vain syveni, kun piti odottaa. Hakkasin päätäni seinään, revin hiuksiani ja vääntelin ranteitani. Taisin vähän kyynelehtiäkin.

Onneksi minuuttia vaille kahdeksan uusi yritys onnistui ja klo 8.10 olin kotona eriväristen, -kokoisten ja makuisten kurpitsojen kanssa. Ah, mikä helpotus.

Inspiroiva pallo, kerta kaikkiaan!

Inspiroiva pallo, kerta kaikkiaan!

Neljän lajin kokkaamisen jälkeen en enää jaksanut. Yhden teen vielä tänään. Ja onneksi on naapurit, sinne sujuvasti sopii toimittaa puolet kakusta, niin ei kaikki kerry omalle vyötärölle.

Kurpitsasta syntyy makeaa ja suolaista.

Kurpitsasta syntyy makeaa ja suolaista.

Kurpitsaketsuppi
Print
Ainekset
  1. 5 dl kurpitsanpaloja
  2. 1 sipuli
  3. 1 valkosipulin kynsi
  4. 1 dl vettä
  5. 1 dl etikkaa
  6. 3 rkl ruokosokeria
  7. 1 rkl vaahterasiirappia
  8. 1 tl suolaa
  9. 1/4 tl mustapippuria
  10. 1/4 tl neilikkaa
  11. 1/4 tl inkivääriä
Ohje
  1. Leikkaa kurpitsa paloiksi, kuori ja pilko palat. Mittaa vesi, etikka ja mausteet kattilaan, lisää pieneksi pilkotut kurpitsanpalat. Anna kiehua hiljaisella lämmöllä 20-30 minuutin ajan, kunnes kurpitsanpalat ovat aivan pehmeitä. Soseuta seos sauvasekoittimella. Purkita steriloituun purkkiin. Säilytä viileässä.
Vinkit
  1. Käytä normaalin ketsupin tavoin hamppareiden kanssa, pizzan päällä tai ranskalaisten kyytipoikana. Maistuu myös mainiosti paistetun kanan kanssa.
Jotain maukasta http://www.jotainmaukasta.fi/
Vielä yksi kuva!

Vielä yksi kuva!

Kurpitsa on yksi Sitä parempi soppa-kirjan raaka-aineista. Oletko tsekannut lempeän kurpitsapastan ohjeen? Ja tietysti ensimmäinen, mitä pitää kurpitsasta tehdä, on makea kurpitsasose, jolla keitellään mausteinen kurpitsalatte heti aamusesta.

P.S Tuli ladattua ihan hulluna kuvia, enjoy!

25.9.2014
by Mari
2 Comments

Egypti odottaa

Hedelmätaivaassa.

Hedelmätaivaassa.

Odottaa ja pidättää hengistystään.  Turistit tarvitaan takaisin.

Kun kävi kutsu pressimatkalle Egyptiin, en hetkeään miettinyt, että uskallanko lähteä. Tuli vain sellainen olo, että tämä on nähtävä. Egyptiin on mentävä. Huolimatta vuoden 2011 tapahtumista ja niistä johtuneesta pitkästä hiljaisesta kaudesta matkailun suhteen.

Mitä vaan maustetta.

Mitä vaan maustetta.

Ja hyvä, että menin. Kokemus oli herättävä, koskettava, mielenkiintoinen, hauska ja muistorikas. Nyt olen ollut kotona neljä päivää eikä päivääkään ole mennyt, että ajatus ei olisi karannut Egyprin rujon kauniisiin maisemiin, hiekan peittämään maahan ja hohkaavan lämpöiseen ilmastoon. Ja niihin ihmisiin.

Kokemus Egyptistä oli niin monimuotoinen ja yltäkylläinen, että vieläkin sulattelen kaikkea kokemaani ja näkemääni. Jäsentelen ajatuksiani. Nyt ajatus matkasi takaisin Hurghadaan.

Taatelien kotimaa.

Taatelien kotimaa.

Lomalennot Suomesta Egyptiin, mm. Hurghadaan alkavat taas jälkeen lokakuussa. Kuulin paikalliselta oppaalta, että Suomesta ja Ruotsista on runsaasti tulossa lomailijoita. Enkä yhtään ihmettele. Egypti on todella houkutteleva rantakohde moninaisine harrastusmahdollisuuksineen, ilmasto on aina lomailijoita hellivä ja Punainenmeri ei kylmene talvellakaan.

Tuoksuvia teelaatuja.

Tuoksuvia teelaatuja.

Kävin katsastamassa Hurghadan keskustan ja vilkkaan shoppailukadun Sheraton Streetin. Hotellit sijaitsevat kauempana keskustasta, joten taksi shoppailumatkalla tarvitaan. Taksin saaminen ei ole vaikeaa. Ne odottavat hotellien sisäänkäyntien luona ja kuski jo lönköttelee kohti, kun hotellilta poistut.

Hinta tulee neuvotella ennen matkaa. Sekään ei ole takuu siitä, ettei hinta matkan aikana olisikin muuttunut. Riippuu aivan kuskista. Kerran ajoimme 30 Egyptin punnalla keskustaan, toisella kerralla hinnan piti olla 60 puntaa. Kun saavuimme perille hinta oli kyllä 60 puntaa, mutta per pää. Joten tässä kannattaa olla tarkkana.

Mitäs laitetaan?

Mitäs laitetaan?

Sheraton Street jatkuu ja jatkuu. Vieri vieressä nököttää erilaisia kojuja ja kauppoja. Tarjolla kenkiä, mausteita, teetä ja hedelmiä. Koruja ja vaatteita. Kaikkea. Ravintoloista kuuluu ’moro, moro’, kun suomenkieltä kuulivat. Kauppoihin kovasti pyydetään sisään, mutta ei häiritsevästi, kuten Kairossa ja Luxorissa nähtävyyksien äärellä. Teetä on tarjolla.

Tinkiä tulee. Luulin, että en osaa, mutta ei se ole vaikeaa. Ja hinnat ovat niin edulliset, että todennäköisesti molemmat osapuolet ovat loppuviimeksi tyytyväisiä.

Tuliaisia.

Tuliaisia.

Shoppailukokemusta sulateltiin ravintolan terassilla, jossa – harvinaista kyllä – wifi pelitti ihan kunnolla. Ja kerrotuamme ’moro, moro’-tarjoilijalle taksikokemuksestamme, hän huikkasi meille kotimatkaa varten taksin ja sopi edullisen hinnan. Ystävällisyys, se leimaa egyptiläisiä.

Ja lisää.

Ja lisää kotiin vietäväksi.

Olin ajatellut, että pääsen kirjoittamaan ja kertomaan Egyptin ruokakulttuurista, mutta kun asutaan hotelliresorteissa, ruoka on hyvin kansainvälistä – pastaa, liha- ja kanapatoja, paistettua kalaa ja erilaisia kakkusia – ja varsinaiseen paikallisten syömään ruokaan ei saa kosketusta. Mutta näissä resorteissa nirsoinkin löytää itselleen sopivaa syötävää. Joissain hotelleissa tuli mieleen, että se, mitä täällä ei ole, niin sitä ei tarvitse. 

vastakohta basaareille ja saatavilla länsimaalaisia merkkejä pilkkahintaan.

Vastakohta basaareille. Saatavilla länsimaalaisia merkkejä pilkkahintaan.

Mutta päällimmäisenä jäi mieleen, että egyptiläinen keittiö käyttää paljon papuja, linssejä, lihaa, kasviksia ja tuoreita hedelmiä tuodaan tarjolle sellaisenaan tai niistä puristetaan herkullisissa väreissä hehkuvia mehuja. Myös erilaiset kuohkeat leivonnaiset ja kakut ovat selkeästi keittiön ominaispiirre. Ai, että söin kakkuja tuolla matkalla. Kakkuja aamiaiseksi, päivällisen jälkeen ja illallista sulatellessa. Huh! 

Myös erilaisia maukkaita raakakakkuja oli tarjolla. Täältäkö se trendi on lähtöisin?

Egyptiläinen olut (mm. Sakara) on raikasta, kevyen humalaista ja ehkä se paras alkoholijuoma nautittavaksi. Viinejä Egyptissä myös valmistetaan, kahdella eri viinitilalla. Maistoin punaviiniä ainakin Omar Khayyam -tilalta. Ja havaitsin, että viinit tarjoillaan todellakin huoneenlämpöisinä. Tupsaus kanelia ja olisin juonut glögiä. Kansainvälisiä viinejä saa, jos viitsii pulittaa maltaita, mutta ei niitä juuri kannata ostaa, kun ei niitä osata oikein käsitellä ja tarjoilla.

Mutta takaisin Hurghadaan. Pieni kalastajakylä on muuttunut yhdeksi suosituimmaksi lomakohteeksi Egyptissä. Rantaviivalle on kasvanut hotelleja vieri viereen ja palveluilla kilpaillaan. On vesiliukumäkiä, hierontaa, spata ja lukuisia altaita.

Itse kuitenkin valitsisin Hurghadan sijaan lomakohteeksi tyylikkäämmän Soma Bayn tai trendikkään, Egyptin jet setin suosiman El Gounan, joissa vain köllitään rannalla, sukelletaan ja nautitaan viiden tähden palvelusta. Voin kuitenkin hyvin nähdä lomalaisten viihtyvän ja siemailevan teetä Hurghadan pienissä kaupoissa ja vaihtavan muutaman sanasen suomea hieman taitavan myyjän kanssa. Ja nauttivan vesileikeistä altaalla tai meressä.

Miksi Hurghadaan?

5 tunnin lentomatkan päässä Helsingistä
Shoppailumahdollisuuksia merkkivaatteista paikallisiin tuotteisiin
Hulppeat ja mittavan kokoiset hotelliresortit all inclusive-paketteineen
Kristallikirkas Punainenmeri ja sukellusmahdollisuudet
Ihanteellinen ilmasto talvimatkailijoille

Minun Egyptini:

Egyptiä ja ihmisiä

 

Yhteistyössä Egyptin turistiministeriön kanssa.

7ads6x98y